keskiviikko 28. syyskuuta 2011

"kun meillä on jo kaksi poikaa niin seuraavaksi tehdään tyttö..."

Pakko heti näin alkuun myöntää, että joskus ajattelin että kun lapsia saan niin haluaisin kaksi tyttöä ja yhden pojan, tietenkin noin puolentoista vuoden ikäerolla, poika tietysti voisi olla nuorin :) Tämä varmaan johtuu siitä että oma pikkusiskoni on minua sen puolitoistavuotta nuorempi ja ollut aina paras kaverini...toisaalta tiedän että mieheni haluaisi pojan jatkamaan meidän sukunimeä yms miehistä hienoutta :D


Kuitenkin nykyisen tilanteen huomioonottaen olisin onnellinen kunhan edes sen yhden lapsen meille saisin. Siksi jokseenkin korpeaa kaikki puheet siitä miten perhe on täydellinen vasta kun on kumpaakin sukupuolta lapsia. Tulee aina mieleen etteivät nämä ihmiset oikeasti voi tietää minkälaista on toivoa lasta tai miten isoa tuskaa välillä lapsettomat tuntevat kun kuulevat puheita siitä miten tehdään tyttöjä tai poikia.


Meillä on vähän jäissä hommat, oli muutto ja tais mennä otolliset ajat siinä huomaamatta ohi. Ensi kuulla taas ultraan, luultavasti on toi toisen munasarjan endo kasvanut (tai jotain kieroa tehnyt) kun on niin kipeäksi mennyt ja kivuista johtuen sitten on koko aika pahoinvointiakin...mummoni siis on nyt täysin varma että olen raskaana, kun on sitä pahoinvointiakin, toivottavasti ei joululahjaksi tule jotain vauvojen nuttuja.


Pakko vielä lopuksi kertoa, että päätin aloittaa jouluvalmistelut vähitellen (olen ihan jouluhullu) elikkäs rupean joululaatikoita pakastimeen tekemään valmiiksi ja kinkkutilille tallettelemaan rahaa. Jos joskus lapsia saan niin varmaan kypsyvät koko joulunideaan jo pieninä, onhan meillä jo joulukuusen paikkakin uudessa kodissa valmiiksi katsottuna :D

torstai 15. syyskuuta 2011

"oletko raskaana kun et kahvia juo.."

Se vaan nyt on niin etten mä jaksa koko aika sitä kahvia juoda...ja välillä olen pitkiä aikojakin täysin juomatta kahvia (jota tietysti pitäisi välttää kuin ruttoaa kun yrittää raskautua...) mutta jostain syystä aina kun siitä kieltäytyy niin rupee porukka vilkuilee mahanseutua, eikä kiinnitä huomiota siihen että ehkä edellisenä iltana tuli juotua lasi tai useampi punaviiniä (sehän tietysti on tarpeellista raskautumisen kannalta...ei määrällä väliä, kunhan on punaviiniä) mutta voi jösses jos siitä kahvista kieltäytyy

On se kumma miten sitä jotenkin itsekin osaa joka kuukausi pähkäillä että josko tuo ja tuo oire olisikin raskaudesta "tänä aamuna kahvi maistui pahalle....hmm..." sit taas kuljeskellaan puoli metriä ilmassa, vaikka edelliset kuukautiset loppu päivää ennenkuin kahvi maistui pahalle (liekkö kahvinkeitin hajonnut, kahvi maistuu edelleen pahalle ja tosta tapahtumasta on jo toista vuotta...tai on hiton sitkeesti mahassa pysyvää sorttia toi mun vauva). 
Kaiken kruunaa tietysti tässä se että mulla toi endometrioosi aiheuttaa pahoinvointia ennen kuukautisia...joten wihii, mullahan on aamupahoinvointia...ollut viimeset nelisen vuotta (taaperohan sieltä kerralla tulee).
Mitäs muita ois...yllättävä makean/suklaan/suolaisen/pähkinöiden tms himo...joka kuukausi toistuva ilmiö, mutta jospa tällä kertaa...tissitkin tuntuu oudolle...kultaaa, kokeile onko nää nyt jotenkin erilaiset? 

Keskustelu mieheni kanssa jostain viime tai toissa vuodelta
-Näytänkö mä jotenkin erilaiselta? (jotenkin terveemmältä/loistavalta/tms)
-hmm...on sulle pari finniä tullut...ja...
-JA MITÄ?!?!?! No en tolla tavalla erilaiselta...(et säkään mitään tajua)
-no ite kysyit...no oot sä jotenkin kiukkunen ollut viimeaikoina (ja erittäin hiljaa...niinku joka kuukaus tähän aikaan)
-johtuskohan hormooneista (wihii...)
-No niistäpä just se varmaan johtuu (ai varmaan...hormoonihirviöhän sä oot joka kuukausi)


Nyt ollaan taas siinä vaiheessa tätä operaatio kymppiä, että taidan taas sortua ostamaan ovulaatiotikkuja ja greippimehua...loppukuusta punaviiniä ja ehkä jossain vaiheessa haen sen kirveenkin patjan alle lymyämään...tiedä vaikka se pelottelis mun kropan sikiämään :D

perjantai 9. syyskuuta 2011

"Oletko kokeillut greippimehua?"

"Oletko kokeillut greippimehua? Meillä tärppäs heti kun aloitin sen juomisen päivittäin...ja yritystä oli takana jo neljä kuukautta"
Voi legendaarinen greippimehu sanon minä...sen verran monta litraa olen jo sitä juonut että ois kyllä jokunen lapsi pitänyt tupsahtaa meillekin. Ja tuokin että moni niistä jotka sen mehun nimeen vannoo, on raskautunut sen normaalin vuoden sisään...tietenkin sen greippimehun avittamana, mielenkiintoista olisikin tietää monellako se hiton mehu on oikeasti mitään auttanut?

Ei toi mikään ajattelematon lause ole, ellei tiedä miten kauan on yritystä takana...eiköhän mekin olla tähän mennessä lähes kaikki mehut ja litkut kokeiltu, jotain ihme yrttijuomaa pistin miehenikin juomaan kun kuulemma parantaa siittiöiden liikkuvuutta vai mitä lie paransi...ei tullut tulosta, muutaku erittäin kipeä mies, mitä en ihmettele...sen verran pahaa tököttiä se oli...ihmettelen miten paljon sekin mua rakastaa että kaikkiin tommosiin lähtee mun takia.

Mutta jos kärjistetysti lähtisin toimimaan kaikkien ystävällisten vinkkien mukaan:
Joisin greippimehua ennen ovulaatiota ja punaviiniä sen jälkeen...lisäks kaikki mahdolliset vitamiinit ja ovulaatiotikut apuna. Tietysti sitä seistään päällään seksin jälkeen että varmasti siittiöt valuvat oikeaan osoitteeseen. Unohtamatta asentoja jotka parhaiten on jollain siskonkumminkaimalla toimi (olivat yrittäneet jopa puoli vuotta ja kun vaihtoivat eri seksiasentoon niin PAM nainen olikin heti raskaana). Tuon kaiken jälkeen tietysti pitää unohtaa se raskautumisen toive ja olla stressaamatta ja vaan nauttia elämästä kahdestaan...koska niinhän se naapurinpenakin vaimoineen tuli raskaaksi kun lopettivat stressaamisen niin PAM oltiinkin raskaana.

Nyt kun joku vielä kertois miten ihmeessä voi olla stressaamatta jos pitää kaikkien antamat keinot kokeilla...

Siinä vaiheessa kun olet ensin vuoden kiskonut niitä mehuja, viinejä ja vitamiinejä, nostellut jalkoja seinälle seksin jälkeen ja miettinyt oikeita asentoja raskautumiseen, on oikeasti suhteellisen vaikeata olla stressaamatta. Varsinkin kun oikeasti on joku biologinen syy siihen ettei raskaudu helposti (jos ollenkaan) niin emmä enää usko että noi mehut ja viinit auttaa, paitsi se viini tietty sopivissa määrin kyllä poistaa stressiä ja rentouttaa...voispa vaikka perjantain kunniaksi hakea punaviiniä, kun onhan se aika taas että sitä kannattaisi juoda, niinhän se irmelikin teki, olivat yrittäneet vaikka kuinka kauan, sitten se rupes sitä punaviiniä juomaan ja PAM heti tärppäs :)

tiistai 6. syyskuuta 2011

Noh, koskas teille tulee lapsia?

Jostain syystä olen kuitenkin useamman vuoden välttynyt tuolta kysymykseltä...luoja tietää miksi? Ehkä olen ollut jotenkin ei äidillinen vai eikö sitten ole ollut mitään uskoa aiempiin parisuhteisiin, en osaa sanoa.


Kuitenkin nyt kesällä mentiin vihdoin naimisiin, koruttomasti maistraatissa, mutta meille kuitenkin tärkein saatiin ja meistä tuli aviopari. Yllättäen sukulaiset ovat nyt ruvenneet kyselemään että milloin lapsia tulee? "onhan teillä jo tuota ikääkin, niin eikö se olisi hyvä ne lapset tehdä jo" no joo olinhan mä keväällä niin nuori ettei kannattanut lasta miettiäkään. 
Yllättävin kysyjä oli yksi minun parhaista kavereista (tai ehkä enemmänkin entinen paras kaveri), joka tietää meidän lapsettomuudesta. Saatiin aika hyvin sukset ristiin, kun tietämättäni menin hääpäiväni suunnittelemaan samalle päivälle kun hän on käymässä kaupungissa..."ai omat häät, no höh, kun mäkin olen suunnitellut muiden tyttöjen kanssa että sinä päivänä nähtäis" ja seuraavassa lauseessa sitten tulikin se minkä takia ei enää oikein välilöissä olla "etkö sä vaan halua tulla ku siellä on mun ja *****n vauva?" siis todellakin valehtelen omista häistäni etten teidän vauvoja satu vahingossakaan näkemään...kyllä tolla lauseella nätisti tuli selkeeks mitä oikeesti tuntuu ajattelevan musta. Eipä onnittelut meitä, eikä olla mitään yhteyksiä pidetty muutamaan kuukauteen. En ole jaksanut mennä puolitiehen vastaan, kun muutaman kerran sen olen tämän ihmisen kanssa tehnyt...tällä kertaa tuli mun raja vastaan (valitettavasti)

Kyllähän mä olen sen huomannut et kaverit on ollu jotenkin varpaillaan sen jälkeen kun hermostuin ja täräytin sen että ei niitä lapsia vaan tule vaikka kuinka haluais ja kerroin sit koko tän meidän show:n. En todellakaan ole missään välissä sitä halunnut että mun seurassa pitää olla ku silkkihansikkain tai pelätä kertoa omasta raskaudesta. Onneks parhaimmat ystävät ymmärtää ja ovat pitkien viinin siivittämien keskusteluiden jälkeen tajunneet etten minä ole mikään posliininukke, joka hajoaa jokaisesta vauvauutisesta, mutta kuitenkin osaavat tälläiset uutiset kertoa siististi minulle, eivätkä todellakaan valita raskausoireitaan tai vauvaongelmiaan minulle, koska tietävät etten sellaisiin osaisi järjellisesti suhtautua.

Tälläisia ajatuksia näin tiistaiaamuna.

perjantai 2. syyskuuta 2011

Aloitus

"Ei lapsia tehdä...niitä saadaan" näin kaverini mulle tokaisi jokunen päivä sitten, kun yritin kertoa mitä minulle kuuluu, siinä hetken mielijohteesta tokaisin takaisin "entä jos kaikki ei vaan saa lapsia tekemättä?" meni kerrankin tämä kaveri hiljaiseksi...

Tuosta lauseesta lähti sitten ajatus kirjoitella tuntojani näin blogin muodossa.

Olen siis 32-vuotias naimisissa oleva nainen, olemme lasta yrittäneet lähemmäs kolme vuotta. Minulla on endometrioosi, joka on syynä meidän lapsettomuuteen. Toistaiseksi vielä kokeillaan vain clomeilla, mutta seuraava vaihe sitten on IVF-hoidot.

Tämän blogini tarkoitus on vaan selkeyttää omia ajatuksiani ja ehkä niin sitten saada jonkinlainen rauha pääni sisälle, en haluaisi olla näin katkera ja suoraan sanottuna inhottava ihmisraunio joka minusta on tullut viimeisen kahden vuoden aikana.