jännittää...pelottaa...

Viimeinen gonal-f pistetty, huomen illalla 20.30 pregnyl...sitten jännätään maanantai aamuun asti. Voi että minä toivon meille onnistumista. Toivon niin kovasti, että meille se onni suodaan.
Minä niin haluaisin päästä osteleman pieniä vaatteita,  ompelemaan kestovaippoja ja neulomaan pieniä nuttuja. Minä niin haluaisin kirjoittaa jotain positiivista ja iloista...minä niin haluaisin tulla äidiksi.

Ensi viikko on älyttömän stressaava, ensin punktio maanantaina, tiistaina alkaa luget, ke tai to siirto, to klo 7.00 alkaa harjoittelu...meni muuten eilinen soitellessa opettajille ja harkkapaikkaan, kun aloitus piti olla maanantaina ja tulipa nyt sitten sanottua ihan rehellisesti miksi sairaslomaa tulee alkuviikko (ihana osastonhoitaja oli, toivotteli hirveästi onnea matkaan ja käski tulla juttusille jos raskaus alkaa, niin sitten mennään ihan mun voinnin mukaan harjoittelu) Tuli tosi hyvä mieli, eikä enää niin paljoa jännitä harjoittelun alku.

Muutenkin hirveen koulustressin keskelle tuli tämä ensimmäinen ivf, en ole pahemmin ehtinyt edes ajatella koko asiaa. Ollaan vaan piikitelty eteenpäin...

Maanantain tulo jännittää

Sekava tekstiä, sekavia on ajatuksetkin...

torstai toivoa täynnä?

Pian taas ultraan tuomiolle, toivotaan että tämä turvonnut alavatsa tarkoittaa hyviä uutisia. Lääkekatto tullut täyteen tältä vuodelta, eli nyt ruvetaan jemmaamaan reseptilääkkeitä :D itseasiassa pitäisi pian uusia rasvareseptit (atooppinen iho) talvea varten, etten ihan hilseile pitkin kotia talven mittaan. Mutta päivittelen kuulumisia ultran jälkeen...
Ultrasta tultu, munasolut kasvaneet hyvin (jee), punktio maanantai aamuna (hui), lisää reseptejä lähti mukaan...lauantai iltana pregnyl piikki ja tiistaina aloitan luget.
Jotenkin tämä aika on kulunut hurjaa vauhtia, tuntuu ku ihan just oltiin suunnittelukäynnillä ja nyt ollaan jo matkalla punktioon...

pelko

Pelkään ettemme onnistu vieläkään...pelkään ettemme onnistu ikinä...pelkään etten koskaan tule näkemään positiivista raskaustestiä.
Miksi ihmeessä tämä edes voisi onnistua, kun emme luomustikaan onnistu? Ja oikeasti, miten iso todennäköisyys edes on onnistua ensimmäisellä ivf-kierrolla? Kaiken lisäksi niin monta asiaa voi mennä pieleen...meidän tuurilla mun munasolut karkaa tai kurtistuu kasaan ennen punktiota, ja jos jotain saaliiksi saadaan niin tuskin ne hedelmöittyy ja jos hedelmöittyy,  niin tuskin alkio kiinnittyy... niin monta kohtaa missä asiat voi mennä mönkään...
Niin joo ovulaatio-oireita tuntuu olevan...en tiedä kuuluuko semmosia tulla? Vai onko solut karkumatkalla? Huomenna ultraan tuomiolle...pessimisti ei pety...jotenkin epäilen että jotain on kuitenkin jo onnistunut menemään mönkään, niin aina käy...

Haaste

Kysymykset:

1.Mietitkö usein maailman ihmeellisyyttä ja sen syntymistä/muodostumista?
Välillä paljonkin, olisi mielenkiintoista nähdä miten maailma ja kaikki eliöt täällä ovat syntyneet. Viime aikoina yllättäen syntyminen on ollut mielessä, mikä vaikuttaa siihen että toiset lajit lisääntyvät ja toiset alkavat kuolla sukupuuttoon, kyllähän tuohon tietysti meidän oma käytöksemme vaikuttaa (metsästys, metsähakkuut jne) mutta uskoisin, että joku syy on sille että lajeja on tuhoutunut (siis muutakin syytä kuin ihmiset) maapallolta. Itse olen aina uskonut evoluutiteoriaan, ja olisi tosi mielenkiintoista nähdä oikeasti se miten ihminen on kehittynyt, siis ihan fyysisesti olla vieressä katsomassa kun laji muuntautuu :) 

Tästä aiheesta voisin paapattaa vaikka kuinka paljon, varsinkin tuosta ihmisten osuudesta lajien tuhoon ja maapallon tilaan.

2.Miksi haluat/halusit tai et halua/halunnut lapsia?

Itsekkäästi haluan, että joku kutsuisi minua äidiksi. Haluan että olisimme perhe ja toivoisin kovasti että sitten eläköityneenä vanhuksena minulla olisi omia lapsia tukena. Haluan jatkumoa meidän suvulle. Mutta pääasiassa haluan olla äiti :)

3.Mitä lehtiä luet edes suht´säännöllisesti? /Jos et lue mitään, mikset?

Luen lähes joka aamu savon sanomat, lisäksi sairaanhoitaja lehteä ja tehyn lehteä, niiden tullessa.

3.Mikä tilanne on aiheuttanut eniten kateutta sinulle viimeisen vuoden aikana?

Kaverini 3kuukauden asuminen ulkomailla, olen aina halunnut itsekin elää ja asua ulkomailla, mutten ole sellaiseen saanut vaihto-opiskelun jälkeen tilaisuutta. 

4.Mitä sanot harrastuksiksesi, jos joku niitä kysyy? [Nehän ei välttämättä ole harrastuksiasi oikeasti :D]

Lenkkeily (eli kävelyt koirien kanssa), lukeminen (nykyään erilaiset hoitotyön kirjat), leffat (nämäkin nykyään enemmän vuokraleffoja tai netflixiä, kuin ihan teatterissa käyntiä), maalaaminen ja piirtäminen (millon lie viimeks olen ees kumpaakan tehny...) valokuvaus (enemmän ja vähemmän aktiivisesti tätäkin...)

5.Mitkä 10 sanaa tulevat mieleesi sanasta "lastensuojelu"?

Lööpit, työpaikka, sossu, lapset, tarve, "kädettömyys", lait ja niiden muokkailu, rajat ja rakkaus

6.Kenen et haluaisi lukevan blogiasi tietäen, että se on sinun?

En oikein tiedä, ehkä luokkakaverien, kuitenkin sen verran henkilökohtaisia asioita etten haluaisi heidän näitä välttämättä tietävän...tai ainakaan ihan kaikkia mun ajatuksia lukevan

7.Mikä antaa sinulle toivoa, kun sitä eniten kaipaat?
Mies, äiti, sisko...maalaaminen(mitä en hetkeen edelleenkään ole tehnyt), lukeminen, luonto (jostain syystä kunnon metsälenkki koirien kanssa saa toiveikkaammaksi)

8.Mikä on oudoin esine, jonka tiedät olevan olemassa lapsiperheitä/lapsia varten?
Tähän en oikein osaa sanoa mitään...ehkä ne kypärät ettei lapsi lyö päätään mihinkään(vaikka onhan niissäkin ideansa) toisaalta kaikki omituiset kulmien pehmikkeet ja laatikoiden lukitsemissysteemit on vähän outoja mun mielestä, mutta luultavasti hyödyllisiä nekin (omasta mielestä teräesineet voisi sijoittaa niin ettei haittaa vaikka lapsi niitä laatikoita tonkii ja miten ihmeessä sä kaikki kulmat asunnosta pehmität?)

Mitkä kolme sanaa kuvaavat parhaiten pukeutumistyyliäsi?
Mukava, rento, ei muodikas ;)

Faktat, ajattelinpa näitäkin laittaa...eli 10 outoa faktaa minusta:
1. Olen turhantarkka joistain asioista (pyykit ripustetaan tietyllä tavalla jne) tästä johtuen teen kotona paljon kotitöitä ja valitan niiden määrästä
2. Opintojeni edetessä olen innostunut (ehkä turhankin paljon) lääkehoidosta ja kliinisestä hoitotyöstä, eli olen rohmunnut koulunkirjastosta julmetun painavia opuksia ihan omaksi lukemiseksi (ja näistä muutaman olen ajatellut ostaa itselleni)
3. Välillä ihmettelen miksi painan näin paljon, vaikka liikun vähintään tunnin päivässä ja ruokailenkin kohtuullisen terveellisesti (ja siinä se syy onkin...kohtuullisen terveellisesti) vaikka tiedän, että pitäisi syödä vähemmän
4. Horoskoopiltani olen neitsyt ja valitettavasti iän myötä olen huomannut olevani perinteinen neitsyt ihminen
5. Tykkäisin matkustella enemmän (paljon enemmän) rahat ei vaan riitä
6. Rahat ei riitä matkailuun, koska tuhlaan liian helposti...en osaa säästää vaan saatan innostua ruokaostoksillakin ostamaan jotain ihan järjetöntä (kuten viime viikolla päärynäomenan...helevetin pahanmakuinen oli, liekkö pilaantunut vai oikeesti täysin evoluution vastainen tuotos)
7. Saatan lukea useampaa kirjaa yhtä aikaa, minulla on tälläkin hetkellä neljä kirjaa kesken joita luen aktiivisesti (lisäksi ne hoitotyön opukset) Minä siis luen paljon
8. Minua ärsyttää ihmiset jotka jättävät työnsä puolitiehen (vaikka oma rakas miehenikin tekee niin)
9. Viime aikoina olen huomannut, että minusta on tullut hieman "viherpiipertäjä", nykyään pohdin enemmän sitä miten käyttämäni tuote kuormittaa luontoa kuin sitä mitä se maksaa...tai sen käytännöllisyyttä
10. Inhoan shoppailua, kenkä- ja ruokakaupat on ainoita, joissa jaksan haahuilla ajan kanssa...muissa en tunnu kuuluvani koko liikkeeseen (kirppareista tykkään ja niissä kyllä voisin kuluttaa vaikka kuinka pitkiä aikoja)

onni on....

Ultrassa näkyneet munasolut 6kpl kummallakin puolella, ensi viikon alussa sitten on punktio ja  loppuviikolla toivon mukaan saadaan alkio matkaan...jännää, todella jännää.

Ensi viikolla alkaa myös tämän syksyn työharjoittelu. Jännittävä viikko siis kaikinpuolin tulossa.

minun Pariisini kuvina ♥

Tältä näytti reissussa, kuvia tuli yhteensä yli tuhat,  joten aika pintaraapaisun saitte.  Matkakertomus on tekeillä, mutta vie hiukan aikaa jäsentää kaikki näkemäni ja kokemani sanoiksi. Mutta sen voin sanoa, että pariisi vei sydämeni ja toivon että pääsen pian jatkamaan tuon mahtavan kaupungin tutkimista ja kokemista ♥

kmo

Munasarjat kihelmöi...kihisevien munasarjojen oireyhtymä (kmo) kuten muruseni sanoo. Siellä niitä munasoluja nyt toivottavasti kehittyy paljon...ei kuitenkaan liikaa ja voi kun ne vielä olisivat hyvänlaatuisia. Tuleva punktio pelottaa, aukiolotutkimus oli elämäni tuskaisin kokemus, joten sen perusteella punktio pelottaa.
Muutenkin pelkään tulevas, entä jos mitään ei saadaakaan aikaiseksi, entä jos hedelmöitys ei onnistu...entä jos solut ei jakaannu...entä jos...entä jos... voi kauhea miten moni asia voi mennä pieleen...tulevaisuus pelottaa, mutta samalla uskon kovasti että olemme lähempänä kohtaamaan uneni pikkupoika, lähempänä kuin koskasn aiemmin