perjantai 20. syyskuuta 2013

jännittää...pelottaa...

Viimeinen gonal-f pistetty, huomen illalla 20.30 pregnyl...sitten jännätään maanantai aamuun asti. Voi että minä toivon meille onnistumista. Toivon niin kovasti, että meille se onni suodaan.
Minä niin haluaisin päästä osteleman pieniä vaatteita,  ompelemaan kestovaippoja ja neulomaan pieniä nuttuja. Minä niin haluaisin kirjoittaa jotain positiivista ja iloista...minä niin haluaisin tulla äidiksi.

Ensi viikko on älyttömän stressaava, ensin punktio maanantaina, tiistaina alkaa luget, ke tai to siirto, to klo 7.00 alkaa harjoittelu...meni muuten eilinen soitellessa opettajille ja harkkapaikkaan, kun aloitus piti olla maanantaina ja tulipa nyt sitten sanottua ihan rehellisesti miksi sairaslomaa tulee alkuviikko (ihana osastonhoitaja oli, toivotteli hirveästi onnea matkaan ja käski tulla juttusille jos raskaus alkaa, niin sitten mennään ihan mun voinnin mukaan harjoittelu) Tuli tosi hyvä mieli, eikä enää niin paljoa jännitä harjoittelun alku.

Muutenkin hirveen koulustressin keskelle tuli tämä ensimmäinen ivf, en ole pahemmin ehtinyt edes ajatella koko asiaa. Ollaan vaan piikitelty eteenpäin...

Maanantain tulo jännittää

Sekava tekstiä, sekavia on ajatuksetkin...

1 kommentti:

  1. Huih! Minä jaksan uskoa ja toivoa hyvään lopputulokseen! <3 Voimia, hurja viikko edessä!

    VastaaPoista