perjantai 25. syyskuuta 2015

Kun ovi sulkeutuu...

Niin toinen aukeaa edessäsi.

Mulla oli viimeinen koulupäivä tänään, enää kaks tehtävää ja viimeset harjoitteluviikot ja pääsen hakemaan tutkintotodistusta. Miten tässä näin kävi? En edes koulussa istuessa tajunnu että tässä tää nyt on...nämä turhat tunnit on mun viimeiset tunnit näiden opintojen kannalta.

Olo on oudolla tavalla haikea, viimeiset kolme vuotta olen joka kuukausi käynyt viikon koulussa istumassa ja tapellut tehtävien ja tenttien kanssa...ja siinä sivussa hoidoissa ollut. Nyt oikeesti taitaa olla yksi kausi elämässäni ohi....jotenkin pelottaa ja samalla ihanan jännittynyt fiilis. Ja aivan kauhean haikea olo, viimeiset kolme vuotta elämässäni on tapahtunut niin paljon hyvää kuin pahaakin...sain kasan uusia ystäviä koulusta ja vertaistukea täältä verkosta (toivon kyllä että moni teistä asuisi täällä, että voisi livenäkin tavata), olen oppinut hirveästi uutta tietoa ja valitettavasti myös uutta lapsettomuuden kokemisesta.

Mutta kaiken kaikkiaan, mulla on uusi vaihe elämässä alkamassa...haikein mielin jätän vanhaa taakse, mutta samalla uusi on jo tervetullutta. Jättäessäni opinnot taakse, jätän myös lapsettomuuden taakse...se ei enää ole osa elämääni. Samoin kuin opintoni, se on osa minua...mutta se ei enää määrittele minua.

Minä olen lapseton nainen. Mutta minä olen myös vaimo, tytär, sisko, kummi, täti, ystävä, kaveri, rakastaja...pian olen sairaanhoitaja. Minä olen niin paljon muutakin kuin lapseton...ja niin tulee olemaan tämä blogikin. Yritän nyt enemmän keskittyä kirjoittamaan tästä uudesta elämästä, enkä niin velloa entisessä. Postaustoiveita otetaan vastaan...ehkä niistä ideoita saan :)

Ja iso kiitos teille kaikille, jotka olette minua tällä turhankin tuskaisella matkalla tukeneet, nyt pääsette mukaan uuteen seikkailuun mukanani <3

3 kommenttia:

  1. Onnea! <3

    Hienoa päästä lukemaan kirjoituksiasi jatkossakin. Voin vain ihailla kuinka olet saanut omat ajatuksesi järjestykseen!

    VastaaPoista
  2. ONNEA! tutkintopaperit kourassa on aina uusien mahdollisuuksien äärellä. Ja suurella mielenkiinnolla seuraan kyllä jatkossakin, kuinka korkealle feeniksin siivet kantavat. Toivon ja uskon, että korkealle. Onhan niitä hittosoikoon nyt muitakin saavutuksia kuin se lapsi, ja sinä olet sen osoittanut varsin esimerkillisesti. <3 onnea vielä uuden äärelle!

    VastaaPoista
  3. Hirmu paljon onnea uuden elämänvaiheen kynnyksellä! <3

    Tiedätkö, minusta yksi elämän parhaita puolia on se, että ei tiedä mitä tapahtuu. Niin hyvässä kuin pahassa. Nyt kuitenkin kannustan sinua keskittymään siihen kaikkeen hyvään, mitä edessä on. Ja tuskin edes tarvitsee hirveesti kannustaa, kun sinulla on jo ihan omasta takaa positiivinen ote tulevaan. Tavallaan jopa jännittävää, mitä kaikkea elämällä onkaan vielä näytettävänä ja tarjottavana. Oon onnellinen sinun puolestasi, kun olet nyt juuri tähän pisteeseen päässyt. <3

    VastaaPoista