Testi tehty...odotetusti negatiivinen (ehkä just oikeasta kulmasta katsottuna viivanpaikan näin...)...
ello-olo jatkuu on ja rinnat ovat kipeytyneet (ja turvonneet) tässä parin viime päivän aikana...kramppailut loppuneet, pientä juilintaa välillä tuntuu. Jos totta puhutaan kroppa ei ole tuntunut omalta pariin päivään...luultavasti synarelan aikaansaannoksia,häiritsevää silti.
Kp 31,13 päivää ensimmäisestä positiivisesta ovulaatio testistä(n.48h tuli positiivista tulosta). No katsellaan,jos mitään ei tapahdu testaan Sunnuntaina uusiksi, haluan ennen reissua olla täysin varma asiasta... pikkuisen vielä toivon että luomuihme olisi saatu aikaiseksi.
Erilainen selviytymistarina lapsettomuudesta ja elämästä lapsettomana.
perjantai 30. elokuuta 2013
pakkausta ja panikointia
Enemmänkin pelkkää panikointia kylläkin. En tiedä mitä pakata ja tajusin että pakko ennen reissua vielä testata (ja varmistaa se nega)...
onneksi lähtö on niin lähellä, etten pahemmin ehdi sitten surkuttelemaan tulosta. Maha vähän enteilee menkkojen tuloa, ei kylläkään pahoja kipuja ole...epämiellyttäviä kramppauksia ja juilimisia vaan...
torstai 29. elokuuta 2013
hurahdus vol.2
Jostain syystä olen viimepäivinä innostunut tutkailemaan vauvatarvikkeita; vaunuja, kestovaippoja jne. Jostain syystä minulla on taas uskoa siihen, että meille vauva tulee ja on jokseenkin lohduttavaa tutkailla ja selvitellä mitä kaikkea vauvalle tulee hankkia ja mitä asioita tulee huomioida vaunujen ostossa yms.
En tiedä miten epätoivoista tai tyhmää tällainen on, mutta jos joskus vielä tästä raskaudun niin voinpa nopeasti ruveta bloggailemaan kestovaippojen eduista ja kantoliinoista...sen verran olen näihin viime päivinä tutustunut. Jokseenkin puhdistavaa ollut välillä tutkailla tätäkin puolta, sitä tulevaisuutta...niin pitkään olen kuuklettanut ivf-hoitojen onnistumista ja synerelan sivuoireita (joita ei vieläkään ole), joten keskustelut ja blogit kertomuksineen erilaisista lastentarvikkeista (ja niiden tarpeellisuudesta) ovat olleeet todella virkistävää luettavaa... toisaalta tämä on johtanut siihen, että pohdin ompelukoneen kaivamista vanhempien vintiltä ja neulepuikkojen virittelyä, jotta voisin valmistaa noita kestovaippoja itse.
Toisaalta mikä minua estäisi ompelemasta ja neulomasta ennakkoon, kyllä niille käyttäjä meillä joskus on.
Nykyään siis katson luottavaisin mielin tulevaisuuteen, uskon että meille lapsi tulee tavalla tai toisella. Ehkä tuleva matka saa minut niin positiiviseksi, että sitä riittää tähän vauvailuunkin...ja koulutöihin. Olisi ehkä pitänyt ottaa kunnon irtiotto jo aiemmin, ei nimittäin viimepäivinä ole lapsiasiat pahemmin pyörineet päässä...ehkä nykyinen kivuttomuus on tehnyt sen, ei enää niin paljon tule muistutusta lapsettomuudesta kun ei koko ajan koske alavatsaan ja kylkeen...mikä itseasiassa on aika outoa, ovulaation jälkeen ei ole ollut kuin pientä kramppailua vatsassa välillä ja venytellessä tuntuu kipuja alavatsassa, mutta muuten ei mitään... ehkäpä se endo siellä kurtistuu pois ton sumuttelun myötä ja tämmöstä se normaali ovulaation ja kuukautisten välinen aika olis?
Kp29 ja neljän vuorokauden kuluttua ollaan matkalla <3
sunnuntai 25. elokuuta 2013
kiertoa ja matkakuumetta
Tajusinpa taas vaiheeksi etten tiedä milloin kierron pitäisi vaihtua, mullakun tuo kierto on viimeaikoina heitellyt 28päivästä 42päivään ja lisäksi synarela saattaa aiheuttaa kuukautisten siirtymistä. Toisaalta ovulaatio on selkeästi testattu ja bongattu, joten ehkä sen perusteella voin vähän laskea milloin jotain pitäisi tapahtua... Tietenkin toivon että tekemämme täsmäisku tuottaa tuloksen ja pääsemme odottamaan äitienpäivää 2014.
Sumuttelut jatkuneet normaalisti, mitään "paketin" varoittamia sivuoireita ei ole ollut, eikä toivottavasti pahemmin tulisikaan.
Päivät menee tenttiin harjoitellessa ja ryhmätöitä tehdessä, viikon päästä onkin sitten laukkujen pakkailua ja hillitöntä innostusta. Joka päivä tarkistelen, että lentolippujen tiedot on sähköpostissa ja selvittelen pariisin säätä ja ravintoloita. Reissun jälkeen sitten epäilen tuottavani jonkinasteisen kuvapläjäyksen meidän reissusta.
Ajattelin muuten sen verran positiivisesti suhtautua tulevaan, että saatanpa jotain pientä ja suloista tulevaisuutta varten reissusta ostaa, jos jotain spesiaali söpöä vastaan tulee...kyllä me joskus sille käyttäjäkin tehdään ;)
Eli tämmösiä taas tänne, pientä toivonpoikasta ilmassa tulevaisuuden suhteen nykyään <3
Sumuttelut jatkuneet normaalisti, mitään "paketin" varoittamia sivuoireita ei ole ollut, eikä toivottavasti pahemmin tulisikaan.
Päivät menee tenttiin harjoitellessa ja ryhmätöitä tehdessä, viikon päästä onkin sitten laukkujen pakkailua ja hillitöntä innostusta. Joka päivä tarkistelen, että lentolippujen tiedot on sähköpostissa ja selvittelen pariisin säätä ja ravintoloita. Reissun jälkeen sitten epäilen tuottavani jonkinasteisen kuvapläjäyksen meidän reissusta.
Ajattelin muuten sen verran positiivisesti suhtautua tulevaan, että saatanpa jotain pientä ja suloista tulevaisuutta varten reissusta ostaa, jos jotain spesiaali söpöä vastaan tulee...kyllä me joskus sille käyttäjäkin tehdään ;)
Eli tämmösiä taas tänne, pientä toivonpoikasta ilmassa tulevaisuuden suhteen nykyään <3
torstai 22. elokuuta 2013
pian...
Alle kaksi viikkoa reissuun...yhdentoista vuorokauden kuluttua tämä tyttö nauttii punaviiniä ja croissanteja.
Niin ja tilasin kasan raskaustestejä...ehkä niitä loppuvuoden aikana tarvitaan. Sumuttelupäivä 2, kärsin pahoinvoinnista ja olen väsynyt...ja olen hirvityävän innoissani tulevasta matkasta.
tiistai 20. elokuuta 2013
tästä lähtee
Siinäpä se olisi, huomenna alkaa sumuttelut...jokseenkin hassua alkaa sumuttelemaan, vaikka pieni mahdollisuus luomuihmeeseen on.
Toisekseen pikkusen pelottaa tuleeko musta nyt kauhea hormoonihirviö...tai saanko kauheat vaihdevuosioireet...entä jos hoidotkaan ei tuota tulosta (mitenkähän kauan adoptiossa kestää...)
no toivottavasti en reissussa sekoile liikaa ja toivottavasti ei kuukautiset tule kesken reissun.
sunnuntai 18. elokuuta 2013
viimeistä viedään
Ovulaatiotestiin tuli erittäin selkeä plussa, eilen savustin miehen petipuuhiin ja tänään uusiksi...ja taidetaan vielä pari kertaa tätä ovulaatiota hyödyntää ja toivoa luomuihmettä ennen koeputkikasvatusta.
Huomenna kouluun...koulusta apteekkiin ja pian alkaa sumuttelut.
Tälläistä tänne, ai joo kahden viikon päästä me lennetään pariisiin ja nautitaan viisi päivää sen ihmeistä ja herkuista ♥
Huomenna kouluun...koulusta apteekkiin ja pian alkaa sumuttelut.
Tälläistä tänne, ai joo kahden viikon päästä me lennetään pariisiin ja nautitaan viisi päivää sen ihmeistä ja herkuista ♥
keskiviikko 14. elokuuta 2013
Syyskuu
Odotan syyskuuta, silloin me lähdemme reissuun, silloin odottamani työharjoittelu alkaa ja silloin on edessä elämäni ensimmäinen ivf-hoito. Paljon tapahtumia yhteen kuukauteen, paljon jännittäviä ja ihania tapahtumia.
Minä rakastan syksyä;
sen pimeneviä iltoja,jolloin voin sytytellä kynttilöitä tuomaan tunnelmaa kotiimme
Sen värikkyyttä (ja harmauttakin)
Sateen ropinaa katolla ja harmaantuvaa järveä.
Tältä syksyltä minä odotan paljon...
Minä rakastan syksyä;
sen pimeneviä iltoja,jolloin voin sytytellä kynttilöitä tuomaan tunnelmaa kotiimme
Sen värikkyyttä (ja harmauttakin)
Sateen ropinaa katolla ja harmaantuvaa järveä.
Tältä syksyltä minä odotan paljon...
tiistai 13. elokuuta 2013
aikataulu
polilta tuli postia, reseptit ja aikataulu. Ja tänään joudun soittamaan ja kysymään muutosta aikatauluun...0-ultra osuu meidän Pariisin matkaan. Mitenkähän pahasti toi nyt sotkee koko aikataulun :(
Jatkoa... soitin polille ja aikataulut siirtyi viikolla eteenpäin ja sumuttelen viikon pidempään synarelaa. Viikolla 39 on punktio...nyt oikeasti rupesi jännittämään tämä, sillain hyvällä tavalla jännittämään. Vihdoin asiat etenee, johonkin suuntaan. Jotenkin tähän asti koko hoito on ollut pitkällä tulevaisuudessa....ja nyt se onkin ihan nurkan takana.
Eli ensi viikolla alkaa sumuttelut ja koulu, kolmen viikon päästä pariisiin ja sitten koulua, ultraa, piikkejä, työharjoittelu, punktio, alkion siirtoa. Pitkäveteinen syksy tulossa, eikö totta?
Jatkoa... soitin polille ja aikataulut siirtyi viikolla eteenpäin ja sumuttelen viikon pidempään synarelaa. Viikolla 39 on punktio...nyt oikeasti rupesi jännittämään tämä, sillain hyvällä tavalla jännittämään. Vihdoin asiat etenee, johonkin suuntaan. Jotenkin tähän asti koko hoito on ollut pitkällä tulevaisuudessa....ja nyt se onkin ihan nurkan takana.
Eli ensi viikolla alkaa sumuttelut ja koulu, kolmen viikon päästä pariisiin ja sitten koulua, ultraa, piikkejä, työharjoittelu, punktio, alkion siirtoa. Pitkäveteinen syksy tulossa, eikö totta?
torstai 8. elokuuta 2013
midnight in Paris
Jee syyskuussa Pariisiin murun kanssa...vähänkö olen innoissani ja meneillään on mieletön nettitutkailu Pariisista. Ei vois parempaan saumaan tämä reissu tulla, ennen punktioita ja siirtoja saadaan rentoutua kahdestaan ja mikä siihen parempi paikka kuin romanttinen Pariisi ♥
Nyt en siis muutamaan viikkoon muuta ajattelekaan...ja varmaan kirjoituksetkin hetkeksi keskittyy reissuun ja kouluasioihin, lisääntymisrintamalla kun tuskin mitään tapahtuu ennen sumutteluiden aloittamista.
Nyt en siis muutamaan viikkoon muuta ajattelekaan...ja varmaan kirjoituksetkin hetkeksi keskittyy reissuun ja kouluasioihin, lisääntymisrintamalla kun tuskin mitään tapahtuu ennen sumutteluiden aloittamista.
keskiviikko 7. elokuuta 2013
hulluus
Jokainen lapseton tietää poppakonstit ja kikat, millä lapsia tehdään...greippimehut, asennot ja pelipuuhien ajoitus...jossain vaiheessa yritystä nämä "taikakonstit" unohtuvat ja tilalle tulevat lääkkeet, ovulaatiotestit ja lämpökäyrät... jos nämä ei auta, homma muuttuu entistä tieteellisemmäksi.... tulee lisää lääkkeitä, punktioita, koeputkia ja petrimaljoja. Kaikkia näitä vaiheita yhdistää se että niiden toivottuna tuloksena on oma lapsi.
Meillä ollaan matkalla viimeiseen ja luultavasti rankimpaan vaiheeseen, mutta ennen sumutteita ja piikkejä ajattelin pikkusen hullutella...jääkaappi on täyttynyt greippimehulla, ovulaatiotestit koristavat lääkekaappia (vaikka mies on ohjelmoitu säännöllisiin ja toistuviin petipuuhiin seurasviksi viikoiksi)...lisäksi tietenkin Kaikki oudot poppakonstit pitää kaivaa esille...kun vielä muistiais mitä kaikkea outoa meille on neuvottu...vinkkejä otetaan vastaan ja testaukseen....tämä kierto mennään huumorilla kaikki hulluudet testaten ja sitten annetaan vuoro lääketieteelle.
Luovutusfiilis siis on poissa ja mieliala jokseenkin uhmakas... Nyt p***le kokeillaan kaik tyhmät ja oudot neuvot kerralla ja katsotaan toimiiko muka ;)
stressiä en valitettavasti voi jättää pois, uusinta tentit pitää siitä huolen..pitäis yksi tentti saada läpi ennen harjoittelua ja vain yksi mahdollinen päivä uusia... joten pientä painetta on sensuhteen, muun työn jatkot selviää tämän kuun aikana ja vähän pelottaa, miten käy jos työsuhdetta ei jatketa...rahatilanteesta tulee ainakin huono...eli ei en voi olla stressaamatta, vaikka haluaisinkin.
Meillä ollaan matkalla viimeiseen ja luultavasti rankimpaan vaiheeseen, mutta ennen sumutteita ja piikkejä ajattelin pikkusen hullutella...jääkaappi on täyttynyt greippimehulla, ovulaatiotestit koristavat lääkekaappia (vaikka mies on ohjelmoitu säännöllisiin ja toistuviin petipuuhiin seurasviksi viikoiksi)...lisäksi tietenkin Kaikki oudot poppakonstit pitää kaivaa esille...kun vielä muistiais mitä kaikkea outoa meille on neuvottu...vinkkejä otetaan vastaan ja testaukseen....tämä kierto mennään huumorilla kaikki hulluudet testaten ja sitten annetaan vuoro lääketieteelle.
Luovutusfiilis siis on poissa ja mieliala jokseenkin uhmakas... Nyt p***le kokeillaan kaik tyhmät ja oudot neuvot kerralla ja katsotaan toimiiko muka ;)
stressiä en valitettavasti voi jättää pois, uusinta tentit pitää siitä huolen..pitäis yksi tentti saada läpi ennen harjoittelua ja vain yksi mahdollinen päivä uusia... joten pientä painetta on sensuhteen, muun työn jatkot selviää tämän kuun aikana ja vähän pelottaa, miten käy jos työsuhdetta ei jatketa...rahatilanteesta tulee ainakin huono...eli ei en voi olla stressaamatta, vaikka haluaisinkin.
maanantai 5. elokuuta 2013
Tunteita ja tuntemuksia
Viime aikoina tunteeni ovat olleet tosi sekavat lapsettomuuden ja hoitojen suhteen. Heinäkuun kuukautiset ilmoitettu polille ja jatko-ohjeita odotellaan, kuulemma suunnitelman mukaan edetään, pitkällä kaavalla ja viikolla 40 olisi suunniteltu siirto...en jotakin vieläkään käsitä, että meille on suunniteltu punktio-ja siirtopäivät, ehkä tuo joskus menee tajunnasta läpi.
Hieman pelottaa tuo punktiointi ja siirto, sillä aikoinaan aukiolotutkimus oli täysi helvetti minulle...joten pelkään, että jatkossakin toimenpiteet ovat samanlaista tuskaa ja kipua. Ja vaikka tiedän, että kaikki se kipu voi lopulta johtaa unelmamme täyttymiseen, minua pelottaa...
Nyt kun hoitomme siirtyvät isommalle "vaihteelle", olen huomannut inhottavaa kateutta kaikkia lapsellisia ja raskautuneita kohtaan, miksi meillä tämän pitää mennä näin? Miksi minun pitää kärsiä nämä kivut ja nykyinen sekopäinen kiertoni...ja vielä sen lisäksi kärsiä lapsettomuudesta?
Välillä mietin, onko tässä mitään järkeä...olisiko helpompi vaan hyväksyä elämä lapsettomana ja unohtaa kaikki haaveet möhmötistä? Pitäisikö vaan lyödä hanskat naulaan ja pyytää lähete leikkausjonoon...viekööt pois nuo toimimattomat kipua aiheuttavat elimet, ehkä sitten voin elää ja nauttia elämästä, sillä tämä nykyinen kivunsietäminen päivästä toiseen kuluttaa minut puhki. Ja mikä kruunaa tämän kaiken sonnan on se että, olen oikeasti useamman kuukauden kitunut ilman särkylääkkeitä, koska ne voivat vaikeuttaa raskautumista...ainoastaan kuukautisten ensimmäisinä päivinä olen panadolia ottanut.
Kahden viikon päästä onneksi jatkuu opinnot ja pääsen täyttämään päiväni pitkäaikaissairauksilla, diagnostiikalla ja muilla mielenkiintoisilla aiheilla...ja tuota en mitenkään sarkastisesti sano, oikeasti odotan syksyn kursseja ja niiden antamia haasteita. Lisäksi syyskuun loppupuolella alkaa työharjoitteluni syöpäosastolla, jonka uskon antavan jotain perspektiiviä tähän omaan valittamiseeni...ha vaikka uskon, että syksyn harjoittelu tulee olemaan henkisesti todella rankkaa, niin uskon myös että tuolla osastolla opin todella paljon hoitotyöstä.
Mitenkähän muuten ilmoitan noista punktio- ja siirtopäivistä, kun osuvat keskelle harjoittelujaksoa.
Hieman pelottaa tuo punktiointi ja siirto, sillä aikoinaan aukiolotutkimus oli täysi helvetti minulle...joten pelkään, että jatkossakin toimenpiteet ovat samanlaista tuskaa ja kipua. Ja vaikka tiedän, että kaikki se kipu voi lopulta johtaa unelmamme täyttymiseen, minua pelottaa...
Nyt kun hoitomme siirtyvät isommalle "vaihteelle", olen huomannut inhottavaa kateutta kaikkia lapsellisia ja raskautuneita kohtaan, miksi meillä tämän pitää mennä näin? Miksi minun pitää kärsiä nämä kivut ja nykyinen sekopäinen kiertoni...ja vielä sen lisäksi kärsiä lapsettomuudesta?
Välillä mietin, onko tässä mitään järkeä...olisiko helpompi vaan hyväksyä elämä lapsettomana ja unohtaa kaikki haaveet möhmötistä? Pitäisikö vaan lyödä hanskat naulaan ja pyytää lähete leikkausjonoon...viekööt pois nuo toimimattomat kipua aiheuttavat elimet, ehkä sitten voin elää ja nauttia elämästä, sillä tämä nykyinen kivunsietäminen päivästä toiseen kuluttaa minut puhki. Ja mikä kruunaa tämän kaiken sonnan on se että, olen oikeasti useamman kuukauden kitunut ilman särkylääkkeitä, koska ne voivat vaikeuttaa raskautumista...ainoastaan kuukautisten ensimmäisinä päivinä olen panadolia ottanut.
Kahden viikon päästä onneksi jatkuu opinnot ja pääsen täyttämään päiväni pitkäaikaissairauksilla, diagnostiikalla ja muilla mielenkiintoisilla aiheilla...ja tuota en mitenkään sarkastisesti sano, oikeasti odotan syksyn kursseja ja niiden antamia haasteita. Lisäksi syyskuun loppupuolella alkaa työharjoitteluni syöpäosastolla, jonka uskon antavan jotain perspektiiviä tähän omaan valittamiseeni...ha vaikka uskon, että syksyn harjoittelu tulee olemaan henkisesti todella rankkaa, niin uskon myös että tuolla osastolla opin todella paljon hoitotyöstä.
Mitenkähän muuten ilmoitan noista punktio- ja siirtopäivistä, kun osuvat keskelle harjoittelujaksoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)