Lupailin aiemmin, että kerron punktiostani vähän tarkemmin...eli tässä tulee.
Ohjeistukseksihan sain ettei ruokaa tai juotavaa kuuteen tuntiin ennen punktiota, eli kun kotona heräsin normaalisti puoli kuudelta järkytyin että tässähän sitä sit pyöritellään peukaloita yhdeksään saakka (prkl..nälkä). No lueskelin muiden blogeja, googlettelin kaikkea mitä ei pitäisi ja yritin vaan olla. Kahdeksan jälkeen lähdettiin miehen kanssa matkaan, mun isä tuli kuskaamaan meidät sairaalalle (joo koko suku tietää, että oltiin punktiossa ja tietävät myös alkioiden määrän...siirtopäivän ja kaiken).
Sairaalalla sitten mun "työkaveri" otti meidät vastaan ja päästiin lepohuoneeseen (ja pari työkaveria kävi siinäkin toivottamassa onnea matkaan), missä sain vaihtaa ihanan avopaidan päälle (siis sen selästä avoimen vilauttelupaidan) ja kanyylin käteen (ei onnistunut kämmenselkään ja kanyyli oli kyynärtaipeessa)...sitten sitä mentiin punktiohuoneeseen ja mies omaa osuuttaan hoitamaan.
Punktiohuoneessa oli tuttu lääkäri odottelemassa (olin viime viikon ja maanantain hänen kaverinaan harjoittelemassa) ja hänen lisäkseen ivf labratäti omituisine vehkeineen (ois pitäny maanantaina enempi kysellä niistä ku olin vaan avustamassa...däm). Toiseen käteen verenpainemittari ja toiseen happisaturaatiomittari ja sitten vaan makuulle haarat levällään (jeeeee). Alkuun juteltiin aiemmasta punktiosta (josta en muistanu mitään) ja sitten sainkin rauhoittavaa ja kipulääkettä...sitten alkoikin sumeta päässä, kovasti yritin seurailla mitä tapahtuu ja kyllä mulle näytettiin kuvaruudulta munasarjat ja miten ne munasolut sieltä imettiin (oikeesti jännän näköstä, kattelin jo maanantaina sitä ihmeissäni). Kipulääkettä sain pariin otteeseen lisää, kun toinen munasarja ei ollut niin helposti punktoitavissa ja piti painella ja pistellä että siihen päästiin käsiks. Nopeesti koko homma kuitenkin oli ohi ja pääsin takas lepohuoneeseen makoilemaan.
Sielläpä sitten makoilin ja söin aamupalaa (vihdoin) ja yllättävän nopeesti olo parani, pian tultiin kertomaan punktion tulos ja jatko-ohjeet. Sitten vielä hetken pötköttelin, kunnes kyllästyin ja päätin kokeilla liikkumista...onnistui, joten sain luvan vaihtaa vaatteet ja päästiin kotiin (taksilla..jee).
Mulle toi punktio ei ollut mitenkään dramaattinen tai kauhea kokemus, kohdunseutu ja alapää on kyllä edelleen arka (mutta onhan sitä pistelty ja tökitty, niin saa ollakin kipeä), mitään hirveetä turvotusta ei ole tullut...ja kivutkin pysyy hallinnassa panadolilla (koska buranaa en suostu yrityksen aikana syömään).
Huomenna sitten mennään alkionsiirtoon ja toivotaan, että joululahja pysyy jouluun saakka mukana <3
(Tuli muuten itku aamulla ku tajusin, että oikeesti meillä jää pakastimeenkin jotain...ei tarvii heti olla tässä hormoonirumbassa menossa...meillä on neljä mahdollisuutta ennenkuin uuteen punktioon joutuu)
