sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

jos..

Jos tässä kierrossa tärppäisi meille tulisi elämämme paras joululahja...ja varmasti mielenkiintoinen joulu :) jos nyt onnistuisi voisimme äitienpäivänä Kummankin äidille kertoa asiasta. jos.. niin kovasti toivon että asia menisi niin.

Kuitenkin viime päivinä(kaiken hysteerisyyteni keskellä) olen hyväksynyt (jälleen kerran) sen ettei meidän tiemme vanhemmiksi tule olemaan helppo, olen myös hyväksynyt ajatuksen rankemmista hoidoista ja antanut itselleni luvan pohtia adoptiota ratkaisuna meidän vanhemmuuteen... Tiedän että vielä joskus minusta tulee äiti ja miehestäni isä ja rakastamme lastamme yli kaiken. Tiedän myös että se voi viedä aikaa,itkettää monet itkut ja antaa tuhat turhautumista...lopputulos tulee kuitenkin olemaan kaiken sen arvoista ja enemmänkin <3 (Ja kyllä...minä rakastan lasta, josta ei ole vielä tietoakaan)

Tänään rauhallisempi päivä hormoonimyrskyissä, jos en tietäisi paremmin epäilisin olevani raskaana...sen verran sekopäisesti tunteet myllää laidasta laitaan :)

torstai 28. maaliskuuta 2013

suunnitelmia

Sain kesäksi töitä harjoittelupaikastani, huippua saada välillä hyviä uutisia! Lisäksi päätin varata ajan tatuoijalle toukokuun loppupuolelle Ja hakea sen pitkään suunnittelemani ja himoitsemani tatuoinnin... onpa jotain kivaa tiedossa jos ei positiivisia uutisia tule ;)
Eli kesän työskentelen ja säästetään rahaa, syyskuulla sitten synttärit juhlitaan pariisissa (masukin kera tai ilman) ja syksyn harjoittelun jälkeen ajattelin ilmoittautua kaupungin ja keskussairaalan keikkalaislistoille (lähihoitajan sijaisuuksia) ja näin aloitella uraani sairaanhoitajana.
Minä siis otan elämäni haltuun ja elän sitä, toivottavasti meidän perheemme kuitenkin pikkuisen kasvaisi itsekkäistä suunnitelmista huolimatta...mutta näiden suunnitelmien avulla saan elämääni muutakin kuin ovulaatiot ja kiertopäivät...saan jotain odotettavaa (sen plussan lisäksi)
Clomit on muuten tehnyt minusta ihan hirveän tunteellisen ja itkuherkän...ärsyttävää pihamaa itkuun jonkun biisin takia (bon jovin i'll be there for you...viimeisimpänä)
Tämmöistä tänne kp 9 ja toivottavasti viimeinen kerta tänä vuonna kun kiertopäiviä lasken...

maanantai 25. maaliskuuta 2013

tyhmä kysymys

Mutta tuli mieleen erittäin tyhmä kysymys...jos heti kierron alkupäivistä alkaen harrastaa seksiä usein (joka toinen päivä..) niin onko mitään järkeä ruveta ovulaatiota lähteä testailemaan?

Eihän tämä ole kuin muutama vuosi yritetty ja nyt tajusin tällaisiä miettiä :D

Kp6 ja mieliala nousussa...


lauantai 23. maaliskuuta 2013

Katkeruus

Olen inhottava ja huono ihminen...olen katkera ja kateellinen, olen kateellinen plussista ja katkera kun meille ei sellaista tule.
Miksi kaikki muut saavat onnistumisia ja me emme? Onko meidän mahdollisuudet menny liikaan jahkailuun ja ihmeen odotteluun, olisiko pitänyt olla aktiivisempi ja vaatia enemmän...Teimmekö virheen kun päätettiin pitää taukoa projektista ja söin pillereitä,jos ne sotkivat lopullisesti kropan? Vai olenko vaan liian katkera että sen takia jäämme lapsettomiksi? 
Anteeksi etten vaan voi olla onnellinen niiden puolesta, jotka ovat lasta (jo)vuoden yrittäneet ja raskautuvat, välillä on nimittäin vaikea olla onnellinen niidenkin puolesta , jotka ovat pidempään yrittäneet...

Ollaanpa sitä taas dramaattisia.. Kuten kultani sanoi eilen "hormoonihirviö on taas talossa",mielialat hyppii laidasta toiseen Clomien vuoksi...innolla odotan että pääsen noista eroon,tämän jälkeen yksi clomikierto sitten kai se on IVF jonotus edessä...mutta kyllä meille se vauva vielä tulee...ja kyllä minä sen plussan ennen uutta vuotta saan! (Harmi vaan ettei vielä tälle joululle saatu miniä...)

torstai 21. maaliskuuta 2013

kp2

Huomenna taas clomit käyttöön, en jaksa positiivisesti ajatella enkä ihmeemmin toivoakaan...onnistuu jos onnistuu,tuskin onnistuu. 
Muutama viikko harjoittelua jäljellä,sitten kouluviikko jonka päätteeksi päätin ostaa pullon punaviiniä ja hukuttaa paskat fiilikset siihen...ja aloittaa ajatusten suuntaaminen kesään,festareihin ja muuhun mukavaan, säästellä rahaa ja varata jouluksi reissu johonkin etelään...ei enää uskoa riitä siihen että jouluksi jännitystä saadaan,joten ensi jouluna minä rusketun :)

En jaksa tätä toivotonta oloa, enkä talvea...epäilen että tämä helvetillinen lumen ja pakkasen määrä lisää mun paskaa fiilistä. (ja toi järjetön raskausuutisten määrä viimeaikoina ahdistaa...en kestä enää yhtään raskausuutista tai vielä vähemmän hehkutusta miten ihanaa on olla äiti jne)


keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

luovutus

Minä luovutan...jätän toiveet jouluihmeestä ja keksin jotain muuta,inhoan itseäni tällaisena ja inhoan elämääni tällaisena...en tunne enää itseäni ja tunnen katoavani, en ole enää mitään tai kukaan...olen viallinen ja vajavainen.  Vielä muutama kuukausi sitten olin toiveikas ja onnellinen, nyt olen clomien turvottama hormoonihirviö.

Ensi syksyn harjoittelupaikka virallisesti hyväksytty, jotain hyvää sentään...on jotain odotettavaa jotain joka oikeasti tapahtuu.

(en siis lopeta clomeja tai hoitoja yleensäkään...en vaan enää jaksa odottaa ihmeitä,vaan keskityn muihin asioihin elämässäni, niihin joihin voin vaikuttaa...toukokuussa sit uusi tatuointi)

tiistai 19. maaliskuuta 2013

paska kroppa

tarviiko muuta sanoa?
tiptiptip ja huomenna kp1 ja clomipurkki jo kaapista huhuilee

torstai 14. maaliskuuta 2013

tauti?

Olo oksettava ja päätä särkee,aamulla oksensin ja tämän päivän sairastan kotona.
kp 25 ja epäilen että clomien syönti jatkuu...ainakin yhden kierron vielä. Ei mitään raskausoireen tapaistakaan ole,en kyllä hirvesti ole tarkkaillutkaan on sen verran kiirus ollut harjoittelussa.

Mitäs muuta? Ensi viikolla vaihtuu kesäväritys meille, ja ehkä vähän muutenkin muokkaan sisustusta (eli heitän menemään vanhoja romuja) Uusin vähän asuntoa ja siivoan toivottomat/ kiukkuiset/ pettyneet ajatukset pois päästä samalla ;) syksylle olisi suunnitelmissa joko reissu pariisiin tai tukholman risteily(joku luxushytti jne) Kuitenkin jonkinmoinen loma kaikesta ihan kahdestaan <3

Taudista huolimatta pirteämpi ja positiivisempi olo, näillä siis eteenpäin ;)

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Väriä elämään

Herättyäni päätin että eilinen sai olla viimeinen päivä itsesäälille,tänään olen iloisempi...toiveikkaampi ja onnellisempi. Kivut ovat taas poissa, katsotaan nyt kuinka kauan...mieliala on parempi ja olo virkeämpi.
Kodin muuttamisen kesäaikaan alkaa olla ajankohtaista,pois tummat talviverhot ja tilalle kirkkaampia ja iloisempia värejä, ehkä pitää olohuoneesta matotkin vaihtaa värikkäämpiin...ja tämähän ei ole vain syy lähteä ostoksille :)

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Vahinkoja?

Kertokaas mulle miten niitä vahinkolapsia tehdään? Miten ihmeessä voi vahingossa tulla raskaaksi?

Kun taas me yritetään,toivotaan ja tehdään kaikkemme raskautumisen eteen emmekä kaikesta huolimatta onnistu...siis kertokaa minulle miten vahinkoja tapahtuu?

Sitten arkisempia asioita, harjoittelu on alkanut ja paikka on huippu. oppinut olen paljon tässä lyhyessäkin ajassa. Kesäksi ajattelin töitä etsiä ja ehkä sitten syksylläkin voisi keikkaa tehdä, olisi sitten vähän enemmän rahaa itseensä käyttää...jos vaikka vihdoin saisi sen uuden tatuoinnin ja pääsisin Pariisissa käymään.
Tämmöistä täällä tänään,ei niin kivuliasta mutta turhautunutta ja tilanteeseen kyllästynyttä eloa...Jatkan pistämällä energiani työharjoitteluun ja töiden löytymiseen,clomit syön mutten odota ihmeitä ja valmistaudun siihen että IVF: n mennään(en usko että muuten onnistumme... )

torstai 7. maaliskuuta 2013

Voihan p...

Kylkeen koskee taas...eli endo alkaa oireilla ja samalla häviää minulta toiveet joulusta pikkuisen kanssa.
Ei tuo kipu voi olla millään muotoa hyvä juttu eikä tiedä mitään hyvää meille...sama olisi kuukautisten tulla ja samalla hetkeksi kivut häviäisi, sillä mitä kroppaani tunnen niin tätä kipua kestää siihen asti. Tätä kipua joka ei edes fyysisesti ole pahaa, mutta toivon se minuIta vie, enkä haluaisi kahta viikkoa surkutella.
Ehkä suren nyt ja unohdan haaveilut, ehkä olin liian positiivinen, ehkä minun endon runtelema kroppani ei koskaan anna haaveiden toteutua...ehkä vaan odotimme liian kauan?

lauantai 2. maaliskuuta 2013

hullutuksia

Eilen varattiin ensi syksyn harjoittelupaikat(jobstepin kautta meillä varataan) joten aamulla oli jännitystä ehdinkö varata paikan, jonka haluan ja ehdin!
Seuraavana sitten kalenterin kanssa laskemaan, että jos raskaudun tästä kierrosta niin osuuko laskettu aika harjoittelun kohdalle...ja tadaa jos onnistumme nyt niin laskettu aika olisi viisi viikkoa harjoittelun päättymisen jälkeen ja noin neljä viikkoa ennen joulua...eli meillä on pieni mahdollisuus jouluun pikkuisen kanssa... voi kun nyt tärppäisi :)
Toisaalta jos onnistumme "vasta" seuraavasta kierrosta tulisi joulusta varmasti elämämme jännittävin joulu :D

Päätin etten tämä kierrossa tikuta ovulaatiota,luotan tuuriin ja siihen että seksiä tulee tarpeeksi paljon näinä ns. kriittisinä päivinä ja niiden ympärillä...toivotaan taas parasta, varaudutaan kuitenkin huonompaan...ja jännitetään niin pirusti!