kivut

Jeps...viimepäivät menny tramalin voimin, kylkeen koskee ku ois maailman pahin ovulaatio ja menkat loppu pari päivää sitten. Eiks näiden pitäny loppua ku en lapsiakaan saa? On se perkele ku pitää kaksinkerroin kitua ja olla mahopaska...oisko vielä jotain sontaa mitä mulle antaa? Kyllä taas herää kysymys...Mitä ihmettä mä oon tehny elämässäni väärin ku näin kidutetaan?

Pp12

Oireet...Menkkajomotukset. Eli oma pää ja crinone tehnyt kaikki oireet tissikivuista nivuskipuihin. Vituttaa. Musta ei siis tule ikinä äitiä. Tuntuu et voisin vaan hautautua peiton alle ja parkua. Mä oikeesti luulin et nyt onnistu, oli oireet ja se vitun tunne et onnistu.

epätoivo...surku..ahdistus

Ei minä en odota innolla ja toiveikkaana hoitoa, odotan että se on ohi ja pääsen takaisin elämään...siihen elämään jota ehdin aloittaa ja josta osasin nauttia. Tällähetkellä en ole toiveikas, en onnellinen, en uskova...tunnen kasvavaa ahdistusta, olen valmiiksi pettynyt ja surullinen. Olen edelleen kivulias, syön erinäisiä särkylääkkeitä päivittäin.
Toivon että hoito olisi alkanut tästä kierrosta niin koko paska olisi nopeammin ohi...mutta täällä minä saan kitua kitumistani päivästä toiseen,  kuukaudesta toiseen....vuodesta toiseen. Sivusta seuraajana katsella miten muut plussaavat, hoidoista/hoitojen välissä...ilman hoitoja. Meille ei ole annettu edes pientä toivoa, ei mitään... en edes tiedä miksi hitossa tähän paskaan lähdin uudestaan?

Ja sori, mua vituttaa jo valmiiks teiä kaikkien onnistumiset...oon niin hiton syöksyssä ettei järki riitä olemaan onnellinen muiden puolesta...ku just ja just pidän itteni kasassa.

pp14/kp1?

Että näin päättyi taas kerran tämä homma. Tänään selvinnee milloin yritetään ne ruput sulattaa (ei muuten varmana selviä kumpikaan..en ees ymmärrä miks kakssolusina pakastivat ne?) Toisekseen pyydän että pääsen juttelemaan lääkärin kanssa siitä miten seuraava ivf toteutetaan, mitä ne muka voi tehdä että se onnistuis yhtään paremmin ku nämä aiemmat? Onko se muuten meidän viimenen ivf julkisella ku sehän on jo neljäs?

Jos ei muuta niin usko hoitoihin  on tyysti menny

ei niin positiivisia

Tiputtelu jatkuu...huomenna todennäköisesti kp1. Luget loppuu aamulla, enkä taida uutta pakettia hakea...mitä mä niillä? Mitenkähän nopeesti pas-kiertoon pääsee? Joko kesään mennessä on tuhottu meidän pakastealkiot ja suunnitellaan neljättä hoitoa syksylle... pitäisköhän selvitellä adoptiokuvioita jo.

Eiköhännää hoidot ja niiden onnistuminen on niin nähty...kolme epäonnistunutta tai keskeytettyä hoitoa...yhteensä neljä alkiota, kaksi siirtoa, lähemmäs kaksituhatta euroa rahaa mennyt lääkkeisiin ja lisää menee pian pas:iin. Ei mitään merkkiäkään onnistumiseen ei minkäänlaista toivoa onnistumiseen, munasolut ei hedelmöity, alkiot jakaantuu hitaasti ja siirtoon päässeet ruput ei kiinnity...pp 13 alkaa tiputtelu, pp14 onkin jo kp1... ja kaikkein pahinta, mä oikeesti luulin meidän onnistuneen, olin niiiin varma siitä. No väärässä olin...onneks en tuhlannut rahaa testiin

20% taitaa olla meidän kohtalo...