Ei hirveesti ole ollut kirjoitettavaa...ei tänne oikein ihmeitä kuulu. Tällä viikolla aloitin työt kotisairaanhoidossa ja no siinäpä uudet asiat meidän elämässä...
Välillä pohdin lapsiasiaa, mutta tosi harvoin...enemmän ajatukset kulkee muissa asioissa. En olisi uskonut että tämäkin päivä koittaa, jolloin lapsettomuus on vain osa minua...eikä syö minua elävältä. En enää käytä päiviäni siihen, että pohdin miksei me? Miksi joku muu? Mikä minussa on vialla? Näin vaan kävi...paska nakki...ja minussa nyt on ties mitä vialla :D
Kirjoittelen jotain kun on jotain kerrottavaa, mut tällä hetkellä ei oikeesti oo oikein mitään sanottavaa...jotenkin ollaan ehkä tulossa tien päähän tässä kirjoittelussa. Kattoo nyt kun alkaa ne endoparantelukuviot...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti