Söin litalginia kramppeihin, yötä vasten otin tramalia ja päivisin söin ties mitä pillereitä kipua hillitäkseni. Noina vuosina myös mieleeni palasi muistoja teiniajoilta, muistan kun olimme reissussa perheeni kanssa kesän yli ulkomailla. Kuukautiset alkoivat, makasin kylpyhuoneen lattialla ja luulin kuolevani...hartiaa pisti ja maha kramppasi. Muistan sen tuskanhien ja kylmän lattian, joka helpotti oloa...järkyttävää oli huomata jälkikäteen että pidin sitä ihan normaalina, pidin normaalina että kuukautisiin kuuluu niin järkyttävä kipu että jo silloin söin satunnaisesti vahvempia kipulääkkeitä.
Entä nyt, kierukka on ollut reilun kuukauden...eilen nipisteli mahaa ja pms kiukuttelua on ollut ilmassa. Tänään nipisteli mahaa hiukan kovemmin ja otin 500mg panadolin...ei nipistele enää. Pientä tuhruvuotoa tuli aamulla, sekin loppui...saa nähdä miten tässä käy, mutta jos kipuja ei tuon enempää tule niin en koskaan tästä kapineesta luovu. Pitkäst aikaa olen vapaa kaikesta inhasta mitä tuo tauti mukanaan tuo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti