En tiedä yhtään mitä odottaa, enkä tiedä kuka osaisi kertoa....enkä tiedä kelle kertoisin ja haluanko edes kertoa. Onneksi on mies jonka kanssa voin puhua...kultani joka on "salaa" ruvennut tutkimaan erilaisia hoitoja <3
Mutta vaikka pelkään ja kiukuttelen, olen onnellinen...omalla kierolla tavallaan elämä hymyilee ja asiat etenee kohti meidän perhettä...kyllä meillä vielä joskus se vauva on :)
Tsemppiä vain tähän vaiheeseen! Ihanaa, että teillä on toisenne ja voitte puhua asiasta. Se on todella tärkeää. Ja ole onnellinen, miksi matkalla ei jo olisi onnellinen? : )
VastaaPoistaPaljon voimia ja tsemppiä tulevaan! Ymmärrän kaikki nuo pelot, olen elänyt ne läpi itsekin ja edelleenkin pelkään. Mutta aina on parempi yrittää kuin jäädä jossittelemaan, eikös niin!
VastaaPoista