kipuja...taas

Vatsa kipuilee tuttuun tyyliinsä,mistä voin epäillä että tiistai tai keskiviikko tulee olemaan kp1. Tämän lisäksi korvaani ja nieluun koskee, kipeäksi taidan tulla...
en halua sairastaa...en halua kuukautisja tulevaksi...en vaan halua!

Sunnuntai

Sunnuntai....KP 27/28-30 eli jännitän ja toivon.. analysoin kroppaa ja mielialojani...voisiko joku näistä "vaivoista" ollakin oire positiivisuudesta :) Varsinkin kun oikeastaan ei ole oireita suuntaan tai toiseen...peukut pystyssä eletään, toivotaan niin paljon ja samaIla pelätään ettei vieläkään.

päätettiin muuten eilen että kun(ei jos vaan KUN!!!) ollaan raskaana emme halua tietää sukupuolta ennen synnytystä,ollaanhan tässä jännitetty joka kuukausi raskautta ties kuinka kauan niin eiköhän sitä voida raskausaika jänniteIlä kumpi sieltä tulee :)

raskautumista

Näyttää taas joka puolelta tulevan raskausuutisia....ärsyttää. Haluaisin jo vähitellen olla itse se joka noita uutisia jakaa....hermojen kiristymisestä ja mahan nipistelystä päätellen maanantaina aikaa uusi kierto uusina turhine yrityksineen ja toiveineen...
Kuten huomaatte, hermot on kireällä ja kiukuttaa niin maan pirusti...ei vaan jaksais taas tätä pettymysten sarjaa mitä tässä tulee (ja inhoan muuten iheeni ku taas olen tämmönen valittaja)

onneks parin viikon päästä aikaa harjoittelu sit on seitsemän viikkoa muuta pohdittavaa ku tää typerä lapsettomuus ja turhat yritykset onnistua...

hajamielinen...

Tänään olisi pitänyt Käydä labrassa...unohdin.
Tänään piti palauttaa kirjoja koulun kirjastoon...unohdin.
Tänään ei saisi jännittää ja seurata"raskausoireita" Unohdin... ja löysin vaikka mitä oireita.

Viikon päästä pitäisi tulla kuukautiset,joten viikon vielä voin leikkiä olevani raskaana :) tietenkin on mahdollisuus raskauteen,kaikki oikeat palaat on yhdistelty ja oikealla ajoituksellakin,apuna on käytetty lääkkeitä ja vitamiineja,. mutta tällä kertaa on kuitenkaan toivo liikoja... tällä kertaa olen realisti...ehkä sitten en myöskään pety niin pahasti?

Loppuun vielä tunnustus... en ole viime aikoina pystynyt lukemaan raskautuneiden blogeja,koska pelkään sen aiheuttavan huonoa onnea meidän projektin onnistumiselle...olen siis muuttunut taikauskoiseksi ja hiukan vainoharhaiseksi.

ovulaatio

Tänään selkeä plussa testissä...kivut Kummallakin puolella...pistetään vielä peitot heilumaan pari päivää,sitten toivotaan parasta ja  jännitetään loppu kierto :)

lääkärin määräys

Munasarjat voi hyvin..ja vaste clomeihin hyvä, nyt vaan lääkärin määräyksestä heilutellaan peittoja ahkerasti....yllättäen tätä määräystä on helppo noudattaa ;) Viikon päästä vielä varmistetaan verikokeella, että ovulatio on tapahtunut. Jatkoa vähä suunniteltiin ja koska olen toistaiseksi kivuton niin kokeillaan neljä kiertoa clomien kanssa, sitten ivf-jonoon ja neuvontaa. Odottaessa ivf-vuoroa kokeillaan inseminaatiota, jos olen pysynyt kivuttomana endon suhteen.
Meillä tuo suunnitelma hiukan elää mun kipuilun suhteen (ja kuulemma jotenkin poikkeaa ns.normaalista hoitojen etenemisestä), jos kivut pysyy kurissa niin tuolla suunnitelmalla edetään...jos kivut tulee takaisin, nopeutetaan suunnitelmia. Toivon kovasti, että clomit auttaisi, eikä rankempia hoitoja tarvita.

Sitten koulujuttuja...mulla alkaa naistentautien luentosarja piakkoin, ja ensimmäisillä kerroilla aiheina ovat endonetrioosi ja lapsettomuus...ja mun hoitava lääkäri on luennoitsijana :D mielenkiinnolla odotan noita kuentoja.

jännitys

 Minua jännittää tämän päivän ultra... onko clomit tehonnu?
Sitäkin enemmän kiinnostaa miksei toi endopuoli ole enää kipeä ollenkaan. Viimeksi kipuja on ollut joulukuulla, silloinkin jostain syystä ovulaatiokipuja tuntui pilleeistä huolimatta. En ymmärrä mikä on niin paljon muuttunut, sillä koskaan aiemmin en ole näin kivuton ollut...tai ainakaan useampaan vuoteen en ole näin "terve" ollut. 
Pianhan tuo selviää, mutta kovasti omaa toivekkuutta raskautumiseen nostaa tuo kivuttomuus. 
Ehkä se munasarja toimii vihdoin normaalisti ja kysta olisi kadonnut kokonaan...oli mitä oli, olen tyytyväinen tähän. Olen selvinnyt ilman tainnuttavia särkylääkkeitä yli kuukauden, seksi ei aiheuta kipuja ja pitkästä aikaa kykenin käymään spinningissä. Ehkäpä pian "kärsin" raskausvaivoista.

Olen muuten viime aikoina pohtinut sitäkin asiaa, että jos (kun) raskaudun, mitä teen blogini kanssa jatkanko kirjoittamistä täällä vai aloitanko uuden raskausblogin...ja päädyin siihen, että kun ajankohta tulee niin taidan jatkaa tääällä ja kirjoittaa erikseen "päiväkirjaa" lapselle. Haluan kuitenkin että odotusajasta jää joku muisto meille ja lapselle luettavaksi, mutta en näitä täällä jaettuja kiukutteluja ja katkeruutta...nämä tuntemukset ovat vain minulle täällä purettavaksi ja toisaalta epäilen etten uskalla tätäkään blogia lopettaa ennenkuin kaikki on onnellisesti ohi ja lapsi meidän kanssamme kotona.

Tällaisia tuntemuksilla käynnistetään helmikuu, toivotaan että kuukaudesta tulisi nimensä mukaisesti helmi ;)