Syksyä

Ei ole enää sanottavaa. En saa uuteen blogiin kirjoitettua, en sitten mitään...tänne halusin kuulumiset kirjoittaa kuitenkin.
Elämä muuttuu ja vie mukanaan, uusi asunto, uusi työ, uudet harrastukset, uusi rakkaus... kaikinpuolin uusi elämä.

Eli muutettiin miehen kanssa yhteen unelmieni asuntoon. Aloitin käymään ratsastustunneilla ja aloitan opiskelun syksyllä. Entinen elämä on vain häivähdys muistoissa, lapsettomuus on osa minua mutta eipä enää vaikuta elämääni mitenkään.

En usko että kirjoitan enää tänne tai toiseen kauan blogiin, ei mulla oikein ole mitään sanottavaa...en tiedä mitä edes sanoisin, mistä kirjoittaisin. Joten kuten muutkin lapsettomiksi jääneet bloggaajat, minäkin hiivun taustalle... elämään elämääni tällaisena kuin se on ja nauttien elämästäni.
Toivon kovasti että joku hoidoissa oleva ja asioita pohtiva saa täältä toivoa, toivoa siitä että lapsettomuudesta voi selvitä voittajana vaikkei se tulos olisikaan se kaikkein toivotuin. Ja kaikesta paskasta ja itseinhosta huolimatta voit selvitä vahvempana ja voit oppia rakastamaan itseäsi ja kulkea pää pystyssä elämässä eteenpäin.

Tämä viikonloppu

Tämä viikonloppu, lapsettomien lauantai... äitienpäivä sunnuntaina. Tämä viikonloppu on erilainen kuin muut. Tämä viikonloppu on minun, tänä vuonna nautin lapsettomuudestani ja juhlistan rakasta äitiäni. Tänä vuonna tämä viikonloppu on juhlan, ei surun viikonloppu.

Monta vuotta se vei, mutta mä olen hyväksynyt itseni. Olen oppinut elämään elämääni tällaisena kuin olen. Joo mikä parasta olen oppinut rakastan itseäni ja vikojani...mutta lapsettomuus ei ole vika, se on osa minua. Osa joka nykyään ei ole minun suruni vaan mahdollisuus. Outoa mutta totta, lapsettomuus lopulta oli mulle se tilaisuus, se lahja mikä sai elämään elämääni omana itsenään ja tekemään ne päätökset joiden myötä elän elämäni parasta aikaa ❤

uusi osoite

Siirryn kirjoittelemaan tuonne toiseen blogiini, jonka olemassaolon olin unohtanut....

uusi blogi

Sieltä voi jatkossa lukea kuulumisia, yritän vähän aktivoitua kirjoittamisessa. Katsellaan vähän mihin suuntaan blogi lähtee, kuitenkaan pääpainona ei tule olemaan lapsettomuus, tai elämä lapsettomuuden jälkeen tai mikään muukaan lapsettomuuteen liittyvä. En voi sanoa etten tulisi mitään lapsettomuuteen viittaamaan, koska se on kuitenkin osa minua ikuisesti...ei vaan se suurin osa.

Uusi alku ja vanhan loppu

Viime vuodet olen ollut jumissa, vaikka olen voinut hyvin ja elämä oli alkanut lapsettomuudesta huolimatta voittaa...tai alkaa uudestaan. Silti tunsin olevani vankina elämässäni. Tästä johtuen lopulta muutin pois, hain eroa ja aloitin elämäni yksin.
Ensimmäisen kerran vuosiin tunsin hengittäväni vapaasti, olevani oma itseni ja vapaampi kuin vuosiin. Samalla myös tajusin, että meidän suhteessa ainut yhdessäpitävä "voima" oli lapsettomuus, sitkeästi jatkoimme yhdessä vaikka mitään yhteistä ei ollut...Ei yhtään mitään.

En tiedä mitä nyt teen blogin kanssa (vaihteeksi), sillä ei minulla oikein ole tänne enää mitään sanottavaa. Uusi elämä on vienyt mukanaan ja tuonut uuden ihmisen elämääni, enkä häntä tähän suohon halua sotkea. Ja ennenkuin kysytte, olemme keskustelleet lapsista ja olen kertonut ettei niitä tule, eikä tulisi vaikka saisinkin...En enää lähde siihen yritysrumbaan. Kaipa nämä sitten ovat jäähyväiset teille kaikille, sillä tämä osa elämääni on nyt historiaa ja sinne saa jäädäkin. Uutta blogia olen pohtinut, ehkä matkailusta, ehkä elämästä lapsettoman...Sillä kirjoittamista kaipaan.

Uusi elämä

Useamman viikon vanhempien nurkissa asuneena pääsin vihdoin omaan asuntoon. Pelottaa, jännittää...Ja olo on helpottunut.
Tavarat on levällään, osa kaapeissa, osa omilla paikoillaan, loput ikean pusseissa. Taulut pakattuna ja seinät tyhjinä...Outo tunne, asunto on kuin minä, sekaisin ja odottaa että asiat alkavat rullata eteenpäin ja elämä uudessa muodossaan alkaa.

Ero

Asumusero, avioerohakemus täytetty...niin päättyi tämä taru. Ei vihaa, ei katkeruutta... vain loppu. Siirryn sivuun kasaamaan elämääni, ehkä palaan joskus.

Kriisi

Syy hiljaisuuteen kriisi elämässä, parisuhteessa. En nyt enempiä lähde avaamaan, kerron kun pahin on ohi ja asiat sulkeutuneet.