Joka aamu minä päätän että tänään en mieti lapsia/vauvoja/lapsettomuutta...silti joka päivä se kuitenkin jotenkin iskee kasvoille ku syksyinen räntäsade. Joka kerta kun näin käy, päätän että seuraavalla kerralla jätän ajatuksen huomioimatta...ja joka kerta tämäkin päätös ei pidä.
Miten voit olla miettimättä asiaa, joka on elämääsi? Kuinka moni laihduttaja ei mieti niitä ruokia, joita ei saa syödä? Jos käsketään (tai päätetään) olla miettimättä jotain, niin varmasti sinä mietit päässäsi juuri sitä asiaa mitä ei pitäisi miettiä (koska se aiheuttaa stressiä...joka aiheuttaa sitä lapsettomuutta...tai sitä että juosket mäkkäriin hakemaan kasan niitä hampurilaisia, joita et saisi syödä).
Onko sitten "heikko" ihminen, jos ei osaa hallita ajatuksiaan ja ajatukset kääntyvät siihen suuntaan, minne "ei pitäisi"? Lihavia ihmisiä pidetään heikkoina, jos olet alkoholisti niin olet heikko ja ihmiset ymmärtävät "kyllä se siitä helpottaa blaablaablaa"...mutta jos olet lapseton ja ajatukset pyörivät lasten saamisessa, niin sitten ei niin ymmärretäkään, lapsettoman tulee olla vahva, pystyä olemaan onnellinen kaikkien ystävien/kumminkaimojen lapsista (eihän ne ole sinulta pois), juosta vauvakutsuilla (koska sehän on tämän ja tämän ensimmäinen OMA lapsi) ja tietenkin facebookissa muistaa tykätä jokaisesti pikku-villen ja viivin kuvasta (ja niitähän pitää sinne ladata vähintään sata näin alkuun). Itse olen jo jokusen kaverin piilottanut (ja poistanut) kun oikeesti alkoi mennä järki noiden pikku-villen tuhanteen kuvaan ja vielä useampaan päivitykseen kuinka elämä on elämisen arvoista vasta äidiksi tultua.... jos ei muuten niin sehän vaan edesauttaa sitä etten mieti lapsia/vauvoja/lapsettomuutta, mutta enhän minä tietenkään saa olla katkera ja poistaa kaikkia puolituttuja jotka lisääntyy ku kanit (näihin ihmisiin ku ei oikeesti ole mitään kontaktia ollut vuosiin, eikä varmasti tule olemaankaan...eiväthän noi ole mitenkään ees huomannu et olen ne kavereista poistanu?)
Olipa taas avautuminen...pitäs ehkä poistua facebookista, ku noin pahasti rassaa :D
Olipa taas avautuminen...pitäs ehkä poistua facebookista, ku noin pahasti rassaa :D
ihan samoja ajatuksia täälläkin. Ei sitä niin vaan aatella muuta. Okei on kiva tehdä välillä jotain erikoista, kuten käydä juhlissa jne missä sais ajatukset pois mutta kummasti aina kuitenkin törmää johonkin joka muistuttaa lapsettomuudesta. Viimeksi kun menin juhliin, multa kysyttiin oonko raskaana (raskaanaolevan toimesta) O.o ja kun meen ostoksille, näen pyöreitä mahoja. Ja juurikin facebookissa näihin törmää koko ajan. Yks ex-työkaveri jaksaa sitte jokasen olonsa ja vauvan potkun kirjottaa 24/7 facebookiin ja oon harkinnu vakavasti että poistan sen ennen ku kommentoin jotain harkitsematonta. Ja mä mietin jo valmiiks kaikkia vihasia vastauksia kun oon menos johki kylään, että mitä sanon jos joku kysyy perheenlisäyksestä..Niin, että mitenkäs tässä nyt sitte ollaan miettimättä koko asiaa?
VastaaPoistaVoi niimpä. :/
VastaaPoistaRaivostuttavaa. Koko ajanhan se on mielessä. Ei sille mitään voi.
Itse ajattelin, että pitäisi vissiin olla eroamispisteessä, ryypiskellä paljon, polttaa tupakkaa ja hankkia muutoinkin epävarma elämäntilanne... Josko se sitten toisi sen kauan toivotun plussan raskaustestiin. Näyttää monella muulla toimivan.
Hyvää tarkoittavia kommentteja, kyllä. Itse kommentit, joskus kömpelötkin piristys yritykset, voi kyllä halutessaan sivuuttaa. Ainoa vika on siinä, että kun lapsettomuudesta mainitsee tai haluaisi puhua, vastaan tulee tällainen kommentti ja itselleen olo ettei voi enää jatkaa keskustelua. Toisen sanoma kommentti on kuin piste keskustelun alulle. Puuttuu se ihminen joka kuuntelisi ilman sitä velvollisuuden tunnetta, että lapsetonta tulisi jotenkin lohduttaa. Kuunteleminen auttaisi ainakin minua parhaiten. Läsnäolo, kuunteleminen, niitä kaipaan.
VastaaPoista