Viimeaikoina on hirveästi ollut raskautumis- ja vauvauutisia, ja jotenkin tänään meni sitten yli...taas yksi kaveri raskaana, toinen lapsi tulossa siinä ajassa kun en itse ole saanut sitä yhtäkään. Miten helvetissä tää voi toisille olla niin helppoa ja lapsia tulee kun niitä haluaa? Miks meillä ei voi onnistua? Miks minä en pääse ikinä viettämään äitienpäivää äitinä? Mikä helvetti mussa on etten onnistu raskautumaan? Olenko jotenkin viallinen ja huono ihminen? Olisinko varmasti huono äiti ja siksi en raskaudu?
Mä oikeesti olen ollut positiivinen ja jokseenkin uskonut tulevaan, nyt vaan tuntuu taas siltä ettei sitä tulevaa ole...ainakaan sellaisena kun luulin. Ehkä meille ei ikinä suoda sitä omaa vauvaa ja vanhemmuutta, mistä kaikki niin puhuu. Oishan se ihana joskus tietää mitä ihmiset tarkoittaa kun puhutaan miten ensimmäinen lapsi muutti elämää...tai miten oma lapsi muuttaa arvomaailmaa ja elämänarvoja. Kaipa mä sitten pysyn tämmösenä ikuisesti tai katkeroidun pahemmin ja pahemmin...mikäs siinä, toivottavasti mies jaksaa matkassa...tuskinpa, koska sehän olisi aivan liian helppoa ja mulle mikään ei voi olla helppoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti