saavutus...

Reilu vuosi tuskaa, stressiä ja miljoona kertaa mamma mia videolta...mutta nyt se uurastus on loppu. Opparin valmis, tänään laitettu ohjaajalle ja yhteistyökumppanille. Fiilis on outo...jotenkin helpottuneen tyhjä, mitäs nyt? Odottelen että pääsen syksyn harjoitteluun ja valmistun...outoa outoa outoa. Viime vuodet mun päivät täyttänyt lapsettomuus on poissa  (en enää velloo ja mieti asiaa, vaan elän elämääni tällaisena) ja nyt toikin projekti on pulkassa, varmaan jotain viilausta tulee mutta suurin työ on tehty. Pitää ehkä joku projekti aloittaa...Esimerkiksi muuttaa isompaan kämppään, koska meillähän tulee se tukiperhe valmennus keväällä ja syksyllä voisi aloittaa tukiperhenä toimimisen :)