Ihana aamu

Heräsin jo ennen kuutta, kuudelta olin jo lenkillä koirien kanssa...käytiin aamulenkki pitkän kaavan mukaan ja tuntihan siinä vierähti. Aamulenkin jälkeen karvakorvat syömään ja itse tekemään tämän (tai oikeastaan eilisen) treeni. Treenin jälkeen kahvit tulille ja suihkuun...nyt tuntia myöhemmin maha on täynnä aamupalasta ja kookoskahvista ja mieli virkeä. Aurinkokin pilkahti jostain pilvien välistä...jospa tuo enemmänkin tänään näyttäytyisi.

Loppupäivän ohjelmaan kuuluu hoitotieteiden lukemista ja välillä leffaa tai jotain sarjaa miehen kanssa. Ihanan rentoa ja rauhallista...elämä soljuu eteenpäin.

En tämän enempää nykyään kaipaakaan, meidän elämä on siellä missä pitääkin...vaikken sitä aikoinaan tiennyt että tämä on se asema, minne päädyn. Vaikka onhan tämäkin vain välietappi...elämä muuttuu, tilanteet muuttuu...meillä rutiinit muuttuu kun opinnot aloitan. Ei enää olekaan niin vapaata aikaa vaan vapaat menee opintojen kanssa...ja tiedän kyllä että me osaamme sitä aikaa löytää vaikka kiirettä ja stressiä olisi. Sovimme jo että nyt pidämme kiinni siitä että kahdesti vuoteen lähdemme jonnekin kahdestaan. Tämän vuoden reissut on jo buukattu, reilun kuukauden päästä pitkä viikonloppu ja loppu syksystä viikko Italiassa...näyttäisi myös siltä että meidän reissuista toinen suuntaa aina Italiaan. Sinne taisi jäädä pala sydäntä.

Jännä oli lukea vanhempien blogituttujen blogeja, siellä pohditaan uskaltaako lähteä toista lasta yrittämään...ja ei tämä ei tuntunut pahalta...hiukan jopa nauratti. Muistan kun samat bloggaajat puhuivat etteivät ikinä lähde toista kertaa hoitoihin kun kerran on onnistuttu, mutta niin se biologia vie voiton ja "aika kultaa muistot" (ja en tarkoita että kukaan olisi unohtanut miten paskaa lapsettomuus on tai miten helvetistä hoidot ovat) Itse odotan ensi viikon kierukanasennusta, sitten toivottavasti kivut ja kuukautiset katoaa ja saan elää nykyistä iisimmin.

Hiukan meni sekavaksi, mutta menkööt...