perjantai 5. syyskuuta 2014
kuolema
Ainakin siltä tuntui viime yönä...kohtu supisteli ja kramppasi niin pahasti että vietin osan yöstä vessan lattialla maaten tuskan hiki virraten ja välillä oksennellen kivusta. Joo luovutan, pistäkööt mitä hormooneja tahansa lääkkeeksi en kestä tuollaista kipua enää ikinä. Pitänee vaan kuntoilla niin paljon ettei turvotusta tule tai paino nouse
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ai kauheeta! Mä en ymmärrä millä perustein sua ei laitettu laparoskopiaan. Ainakin olotila sitä näköjään vaatisi :(
VastaaPoistaPidä toivosta kiinni, älä sano ei ikinä. Kyllä sitten, kun kivun jälkeen odottaa paras palkinto ;)
VastaaPoistaNiin kovasti toivoisin, että olisi jo teidän vuoro. Tai jos elämä päättääkin toisin, olisi se silti hyvä elämä <3 Tsemppiä matkalle!