perjantai 5. syyskuuta 2014

kuolema

Ainakin siltä tuntui viime yönä...kohtu supisteli ja kramppasi niin pahasti että vietin osan yöstä vessan lattialla maaten tuskan hiki virraten ja välillä oksennellen kivusta. Joo luovutan, pistäkööt mitä hormooneja tahansa lääkkeeksi en kestä tuollaista kipua enää ikinä. Pitänee vaan kuntoilla niin paljon ettei turvotusta tule tai paino nouse

2 kommenttia:

  1. Ai kauheeta! Mä en ymmärrä millä perustein sua ei laitettu laparoskopiaan. Ainakin olotila sitä näköjään vaatisi :(

    VastaaPoista
  2. Pidä toivosta kiinni, älä sano ei ikinä. Kyllä sitten, kun kivun jälkeen odottaa paras palkinto ;)

    Niin kovasti toivoisin, että olisi jo teidän vuoro. Tai jos elämä päättääkin toisin, olisi se silti hyvä elämä <3 Tsemppiä matkalle!

    VastaaPoista