Mun oppari on valmis!!! Oon hiton ylpee itestäni, oon tän alkuvuoden aikana suorittanut lääketentit (perus, IV ja ABO-verensiirto- osiot), tehny ton opparin valmiiks, käyny kouluni kunnialla ja helvetti ollu mun kaverin tukena synnytyksen käynnistyttyä. Olen pystynyt voittamaan omat estoni ja pelkoni ja päässyt eteenpäin. Vaikka edelleen kaipaan ja haikailen...sekä kiukuttelen lapsettomuuttamme, niin olen silti päässyt eteenpäin! Mä olen kasvanut...ehkä mä tän vielä voitan!
Saatkin olla ylpeä! Muistan vielä sen tunteen, kun sai viimein sen opinnäytetyön palautettua. Tuli jotenkin tyhjä olo, että vihdoin se on valmis, että mitäs nyt tekisi, kun yhtäkkiä aikaa olikin muuhun. Mulla oli vielä lopussa hirveä loppurutistus, kun palautsajaksi opettajalle oli sovittu klo 16. Kirjoitin koko edellisen yön putkeen ja tekstiä tuli varmaan parikymmentä sivua. En ole pystynyt koko opinnäytetyötä lukemaan sen koommin. Edelleen se on niin tuskainen muisto, kuinka paljon verta hikeä ja kyyneleitä se vaati. Olenkin sanonut, että voisin kyllä jatkaa opintoja vielä, mutta opinnäytetyötä en kykene enää koskaan tekemään. :)
VastaaPoistaOnnea! Se on hieno tunne, kun opparin saa valmiiksi! :) Nyt on oivallinen heti vähän juhliakin ;)
VastaaPoistaOnnea opparista! :P Huikeeta!
VastaaPoistaOnnea Feeniks! Täällä taustalla luen kaikki sun jutut, mutten osaa useinkaan sanoa mitään. Oot kyllä vahva nainen, syvissä vesissä oot käynyt. Voimia ja tsemppiä sinulle kaikkeen ja simalasin kippis opparin valmistumiselle!
VastaaPoista