perjantai 11. heinäkuuta 2014

hyviä hetkiä

Pikkuhiljaa...pienissä erissä...erittäin hitaasti, mutta varmasti olen saanut taas iloa elämääni. Gluteeniton ruokavalio on helpottanut endon oireilua ja suolisto-oireita ja olokin on virkeämpi. Päivät kuluu, joko töissä tai kouluhommia tehden ja muuttolaatikoita pakkaillen...odotamme jo innolla uuteen kotiin pääsyä, uuden elämän aloittamista.

Huomaan välillä iltaisin, etten ole koko päivänä ajatellutkaan lapsettomuutta...ja tunnen itseni jokseenkin syylliseksi, koska kai mun pitäis surra enemmän tätä tilannetta...Toisaalta mulla on tukena maailman paras mies, huippu äiti ja mahtavat sisarukset, kaikki jotka sanovat mulle sen mitä itsekin pitäisi tajuta "ei maailma ole loppunut...nyt pitää vaan etsiä uusi suunta" ja sitä nyt teen...etsin uutta suuntaa elämälle. En täysin uutta, vaan erilaista...sitä mistä haaveilin ennen lapsihaavetta.

Näissä aatoksissa eteenpäin...ehkä toi tatskan hankinta oli se käänteentekevä juttu, mut nyt liikun eteenpäin en vaan sinnepäin mihin luulin. Mun juna vie mut asemalta toiseen suuntaan kuin ne vauvajuniin päässeet...mun suuntana on seikkailu, josta ei vielä tiedetä mihin se vie.

Ps.seksi on kivempaa nykyään, kun ei oo mitään tavoitetta vaan seksiä harrastetaan sillon ku mieli tekee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti