Meillä siis tjottaillaan...palattiin siihen mistä aloitettiin, tulee jos on tullakseen ♥ toivotaan parasta, muttei enää pelätä ettei lasta tule. Hoidot unohdetaan ja harrastetaan vaan paljon seksiä...ja ollaan onnellisia.
Kunhan saan aikaiseksi, niin lisäilen tonne oman sivun timmimimmi-projektille, tehdään tästä painonpudotuksesta mahdollisimman julkista, niin jospa sitä muututaan kunnolla...uusi fitness feeniks :D
Eli kaipa meillä sit alkaa yk1 ;)
<3 Kuulostaa ihanan stressittömältä. Kunpa minäkin osaisin vain olla. Jos ei jouluun mennessä tärppää. Kevään aion vain olla.
VastaaPoistaStressittömyys johtunee siitä etten usko meillä minkäänlaisia mahdollisuuksia olevan, mitä sitä mahdottomia stressaamaan...mun kierto on ku villinlännen posti, tulee ku tulee ei mitään hajua pitkäkö se on ja milloin mitäkin tapahtuu... suru- ja luopumistyötähän tässä samalla tehdään ja opetellaan eloon uusien unelmien kanssa. Pelkään kyl et seuraavat kuukaudet on vaikeet, ku alkaa plussia hoitolaisille tulla...
VastaaPoistaFeeniks samat mietteet täällä. Ollut jo pitkään, että hanskat naulaan, ei jaksa yrittää enää. En enää tikuttele oviksia enkä tohota kierron viimeisinä päivinä rahojani raskaustesteihin. Antaa olla ja jatkukoon elo. Jatkuvasti mieleen puskee sellanen ajatus, että lapsi on lahja, jonka saa, jos saa, ja näyttäs siltä että me ei sitä lahjaa saada. Sitte sekin on pulpahdellut tässä tuon tuosta mieleen että "elämässä ei vaan nyt saa kaikkea mitä haluaa", piste. Epämiellyttäviä totuuksia. Mutta olen tässä pikkuhiljaa vaan niitä hyväksymässä ja elämä tuntuu helpommalta!!
VastaaPoista