torstai 29. tammikuuta 2015

Päätöksiä

Juteltiin miehen kanssa tästä nykytilanteessta ja mihin nyt edetään. Lopputuloksena rauhoitetaan elämä ja keskitytään opintoihin ja muuhun elämään. Hoidot, jos niihin lähdetään tapahtuu 2016. Eli vuosi katsellaan elämää näin ja jos vielä vuoden päästä tuntuu että haluamme lapsen lähdemme lahjasoluhoitoa kokeilemaan... Päätettiin näin senkin takia, koska en usko että olisin kypsä lahjasoluhoitoihin vielä, vaikka ne ajatuksena ei kuulosta pahalta tai vaikealta. Tuntuu vaan että mun on surtava tämä tilanne ensin kokonaan, ennenkuin lähdetään puskemaan uusiin hoitoihin tai mihinkään. Lisäks haluan että jos vielä hoitoihin lähdemme, että kroppani on optimikunnossa...tarkoittaen sitä että loppujen läskien on lähdettävä ja endon on oltava hoidossa(mitä se ei nyt ole)

Aloitin tänään lääkärin ohjeistuksesta cerazette-pillerit. Niitä syön ensi kuun lääkärikäyntiin saakka, jolloin selviää miten tää homma tästä nyt sitten etenee. Koska noista orgametrileistä tuli niin pahoja oireita (ja mulla sit onkin taipumus auralliseen migreeniin...enpä sitäkään tienny aiemmin), eivät oikein tiedä millä mua lääkitä kun noiden pillereiden kanssa on aina ollut ongelmia. Mut katellaan...

Tää kaikki kuitenkin tarkoittaa sitä, ettei  musta tänä vuonna (ja tuskin tulevina vuosinakaan) tule äitiä ja mun on vaan ruvettava hyväksymään asia ja sen myötä elämään elämää. En mä voi oikeesti enää junnata tässä lapsettomuudessa, kun on tässä elämässä muutakin...mutta silti on se vaan huutava vääryys, ettei musta tule äitiä! On myös huutava vääryys, että meitä "konkareita" on edelleen täällä...miks ihmeessä kaikki ei voi onnistua? Miten tässä oikeesti kävi näin, en ikinä olisi uskonut että me kuulutaan siihen 20%:n joka ei hoidoillakaan saa lasta.

5 kommenttia:

  1. Jospa sun endo saataisiin leikkauksella pois ja paikat siivottua, mahdollisuudet voi olla erilaiset. Mulla oli lievä endo, mutta merkittävä vaikutus menkkoihin ja oireisiin. Raskaus on sit toinen juttu, siinä varmaan pitäs vielä yhdistää IVF-yritys, mut kiinnostus kovaan hoitoon on nolla.

    Mä mietin usein myös tuota epäreiluutta varsinki sillon kun näen jonku alkoholisoituneen tms odottavan lasta tulee olo että saan jonku hermoromahduksen. En o löytäny vastausta näihin juttuihin ja tuskin ikinä löydänkään..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei niihin taida ikinä vastausta löytyäkään...en kyllä minäkään käsitämiksi joku alkoholisoitunut raskautuu kun vaan kattoo miestä ja samaan aikaan niin moni pari yrittää ja toivoo eikä silti lasta saa.

      Poista
  2. Suomessa tehdään joka vuosi 10 000 aborttia! Miettikää sitä. :( Se on joka ikinen päivä kymmeniä tapettuja alkioita. :( Ja sitten ne, jotka todella haluavat ja ansaitsisivat, eivät millään tule raskaaksi tai se on vähintäänkin erittäin vaikeaa. Miksi elämä on niin kieroutunutta ja sairasta?!?

    VastaaPoista
  3. Ei vittu kui pakonomaista toimintaa. Miksei vaan voi hyväksyä että kropassas on vikaa!? Kaiken lisäks oot jo toinen jalka haudas mitä tulee ensisynnyttäjän ikään! Olisit sillon nuorena ku olit vireä ja voimallinen..turha se on enää itkeä!

    VastaaPoista
  4. ^ anonyymi-vajakki! Aamulääkkeet selkeästi jääneet ottamatta. Hakeudu hoitoon, idiootti. Kunpa et lisääntyisi, koskaan.

    VastaaPoista