Mulla on jonkinasteinen vaihe...kriisi? Jokseenkin tuntuu että on aika hyväksyä elämä lapsettomana...en nimittäin usko että meille biologista lasta koskaan tulee.
Mulla ei ole minkäänlaista uskoa siihen,että meidän tarinamme saisi onnellisen lopun...ei meille tule ihmelasta ilman hoitoa,eikä hormoonit meitä auta....päinvastoin. Kun muilla on "se tunne"...varmuus onnistumisesta jo ennen plussaa...mulla on "se tunne" varmuus siitä etten tule plussaa koskaan näkemään
Ehkä minun kuuluu jäädä asemalle,ei ole junaa tai aaltoa,joka minut mukaansa veisi...tuntuu että minun asemani on olla se onneton,jota hoidotkaan eivät auttaneet...katkera akka,joka valittaa muiden plussista..se jonka blogia luetaan kauhuissaa hoitojen alkaessa...miten pahasti asiat voivatkaan mennä pieleen.
Mä olen kuvitellut mielessäni oikeastaan kaikki mahdolliset lopputulokset ja miettinyt että miltä tuntuisi; ikuisesti negaa, plussa, kohdunulkoinen tai keskenmeno. Negaa ei ole paljon tarvinnut kuvitella, niitä on tähän mennessä tullut ihan riittävästi.... En silti osaa yhtään kuvitella että mikä noista vaihtoehdoista on oikeasti meidän tulevaisuus. Tällä hetkellä pelottaa ihan hirveästi että tästä ei tule mitään! Mutta silti jaksan vielä toivoa. Ainakin toistaiseksi...
VastaaPoistaLisää Winnie tuohon listaan vielä geneettinenkeskeytys. Sekin voi kohdalle osua. :(
PoistaVoi ei :( Kovasti tsemppiä sulle!
PoistaKiitos! tsemppihalit myös Feeniksille. Voikahan sitä luovuttaa ennen kuin on kaiken mahdollisen käynyt läåi hoitojen osalta?
PoistaTuota olen itsekin miettinyt... Vasta eka IVF-kierros menossa ja nyt jo tuntuu henkisesti aika raskaalta. Puhumattakaan endometrioosin aiheuttamista fyysisistä kivuista. Toisaalta jos yrittää kaikkensa niin eipähän tule sitten myöhemmin niitä mitä jos se olisi voinut onnistua -ajatuksia.
PoistaEiköhän tässä loput ivf:t läpi käydä...ei vaan oikein usko riitä onnistumiseen. Toisaalta eipä nämä pitkään vie, jos vanhaan malliin etenee...yksi alkio--> nega...odotus, hoidot--> > nega and that's it. Tuleepa kaikki kokeiltua, eikä jää mitään jossittelua.
Poista