Huomenna alkava harjoittelu jännittää...ihmettelin äsken miksei syksyllä jännittänyt. No ei varmasti jännittänyt kun harjoittelun alkuun tuli punktio ja alkion siirto, meni koko harjoittelun alku ihan sumussa. Suomen peli jännittää...jospa ne voittais kanadan (ja muut tulevat ottelut)...
En muista milloin olisi näin paljon jännittänyt, hoidot on aina pelottanut (se piina, se pettymys...) mutta nyt jännitän sinänsä positiivisesti, odotan huomista, mutta samalla jännittää niin maan pirusti...onneksi jätettiin hoito myöhemmäksi, saan rauhassa jännittää tätä vaihetta elämässäni...ilman piinaa.
Mahassa pientä menkkajomotusta (tai jotain outoa tuntemusta...), alaselkä tuntuu olevan tulessa välillä... joten ehkäpä ensi viikolla tämä kierto vihdoin päättyy...eihän tässä ole mennyt kuin vajaa 50päivää viime menkoista. Miks ihmeessä mä muuten en ole kipeempi, tässä vaiheessa pitäis jo alkaa kramppailla. No toisaalta menkkojen piti tulla jo ajat sitten, joten ehkä ei mun tartte enää mitään ihmetellä mitä tämä kroppa tekee...ei se enää toimi minkään järjen mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti