Olin varautunut että punktio ajoittuisi viikolle 14 tai 15...no lääkäri soitti äsken, punktio tulee viikolle 13...eli siihen on vain neljä viikkoa, hui! Ihana lääkäri, soitti sen takia kun tietää että olen harjoittelussa tuolla viikolla että käykö se viikko siitä huolimatta vai yritetäänkö siirtää parilla viikolla eteenpäin. Sanoin etten enää mitään viivästyksiä tähän hommaan halua, kyllä ne poissaolot saa jotenkin korvattua ja soviteltua (varsinkin kun siellä naistentautien polilla olen sillon harjoittelussa...luulisin että ymmärtävät poissaolopäivät). Eli neljän viikon päästä ollaan taas tositoimissa, enpä olisi uskonut että näin nopeasti taas ollaan menossa...voi jospa tällä kertaa onnistuisi...voi jospa.
(pitää kaiten lähteä jemmaamaan ananasta kun tarjouksessa on...)
Siis oikeesti mitenkähän mä aattelin tän homman...olen harjoittelussa naistentautien poliklinikalla, jossa samaan aikaan olen myös potilaana? No tuleepa ainakin todella hyvää näkemystä potilaan ja hoitajan puolelta :)
Loistava juttu! Hyvä että hommat lähtee taas käyntiin ja vielä näin nopsaan. Hurjasti tsemppiä uuteen hoitoon. :)
VastaaPoistaLöysin sun blogisi tänään ja halusin kiittää loistavasta vertaistuesta. Luin melkein kaikki sun postaukset yhdeltä istumalta ja vain hämmästelin, kuinka joku toinen ihminen on voinut kirjoittaa lähestulkoon kaikki mun omat ajatukset tekstiksi. Mun tilanne on pitkälti sama; 35-vuotta, vuosien ja vuosien yrittäminen sekä 3 inseminaatiota ja 2 koeputkihedelmöitystä takana. Diagnoosi: selittämätön lapsettomuus. Valtava määrä epätoivoa ja pettymyksiä, mutta siitä huolimatta uskoa tulevaisuuteen löytyy edelleen. Olisiko tämä vuosi sitten jo meidän? Tsemppiä kamalasti!
VastaaPoistaJEE! Mä todella toivon, että onnistutte!
VastaaPoista